Uutisia

Torstai tammikuun 26. päivä

Vaaleissa lähdettiin toiselle
kierrokselle

Presidentinvaaleissa lähdettiin keskiviikkona toiselle kierrokselle. Surkuttelemaan valtakunnassa ei jääty, vaikka Haapajärvellä ja varsinkin Reisjärvellä vaalitulos ja toiselle kierrokselle menijät olivat suuri pettymys.
Pohjanmaa on Lapin ja Itä-Suomen ohella vahvaa keskustalaista aluetta. Se näkyi jälleen vaaleissa. Sekin näkyi, että etelässä eivät keskustalaiset juhli. Helsinki ja Uusimaa ratkaisivat kakkossijan Vihreiden Pekka Haavistolle Suomen Keskustan Paavo Väyrysen sijasta.
Reisjärvi kiilasi kymmenen joukkoon, kun haettiin kuntia, joissa Paavo Väyrynen keräsi eniten ääniä. 60,2 % äänesti Väyrystä, kun toiseksi suosituin Kokoomuksen Sauli Niinistö joutui tyytymään 17,6 %:iin ja Perusuomalaisten Timo Soini 9,9 %:iin.
Haapajärvellä, jossa oli huomattavan alhainen äänestysprosentti aiempien vaalien tapaan, Väyrynen sai 45,9 % annetuista äänistä, Niinistö 24,0 %, Soini 11,2 % ja Haavisto 8,0 %.
Haapajärven äänestysprosentti jäi 65,9:ään, kun Reisjärvellä äänesti 71,3 %, Nivalassa 71,8, Kärsämäellä 70,8 ja Pyhäjärvellä 66,2. Haapajärveä huonommin lähdettiin uurnille Oulun vaalipiirissä vain Hyrynsalmella, Kuhmossa, Paltamossa, Suomussalmella ja Puolangalla.
Vaalipäivä ratkaisi jatkoon menijät. Haavisto oli vaalipäivän kirijä. Haapajärvellä Pekka Haavisto sai vaalipäivänä äänistä 10,7 %, kun ennakkoääniä oli vain 5,7 %.
Väyrynen paransi asemiaan vaalipäivänä Haapajärvellä, kun sai vaalipäivänä 47,2 % äänistä. Ennakkoäänistä hän oli saanut 44,5 %.
Menettäjinä Haapajärvellä olivat SDP:n Paavo Lipponen ja Niinistö. Niinistö sai ennakkoäänistä 27,3 %, mutta vaalipäivä äänistä enää 20,4. Lipposen prosentti tippui 5,3:sta 3,9:ään - ääninä noin 30:lla.
Haapajärvellä kävi samoin kuin arvioitiin käyneen yleisesti vaaleissa: kokoomuslaiset ja demarit eivät halunneet Niinistön vastaehdokkaaksi Väyrystä ja äänestivät siksi vaalipäivänä Haavistoa.
Myös Reisjärvellä Haaviston asema vaalipäivänä vahventui, kun hän sai ääniä 1,6 % enemmän kuin ennakkoäänestyksessä. Perussuomalaisia näytti tulosten valossa siirtyneen Reisjärvellä vaalipäivänä jonkin verran Väyrysen taakse. Niinistön kannattajat eivät spekuloineet.
Nyt on pelättävissä, että toisella kierroksella äänestysinto Reisjärvellä ja Haapajärvellä tippuu, kun suosituin ehdokas ei ole mukana. Jatkajat saatetaan kokea yhdestä puusta veistetyiksi.
Seuraava puolitoistaviikkoinen näyttää, miten käy - ja kenestä tulee Suomen tasavallan presidentti.

Torstai tammikuun 26. päivä

Verkot jään alle, kalaa ylös

Verkkokalastus talvella eli talviverkotus on mahdoton tehtävä, jos ei tiedä, miten homma käy. Jo pelkän verkon saaminen jään alle voi tuntua mystiseltä taikatempulta.
Reisjärvellä asuva 87-vuotias Arvo Turpeinen on harrastanut talviverkotusta 80 vuotta. Kokemusta siis on. Tänä talvena hänelle on verkot Lestijärvellä, ja hän käy katsastamassa ne kahden päivän välein. Hän on aina saanut hyvin kalaa saaliiksi.
– Elämäni aikana syömistäni kaloista tulisi niin iso kasa, että sitä ei uskoisi todeksi. Kalan syöminen on pitänyt minut hyvässä kunnossa.
Miten talviverkotus siis onnistuu? Välineiksi tarvitaan ainakin tuura, lapio, uittolauta, sidontakepit ja verkkonarua. Arvon mukaan paras aika lähteä virittämään verkkoja on silloin, kun jää on ohutta. Mitä paksummaksi jää tulee, sitä enemmän työtä se teettää.
– Täytyy tietenkin varmistaa, että jää on tarpeeksi kestävää. Itse menen jäälle, kun se on 8-10 senttiä paksu, enkä koskaan ole tippunut jäihin.
Ensimmäiseksi tehdään uittoavanto. Jään alle laskettava verkko on 30 metriä pitkä, joten toinen avantoaukko tehdään 30 metrin päähän uittoavannosta. Jos jään alle lasketaan kahdet verkot, uittoavannosta mitataan sekä oikealla että vasemmalle 30 metriä kumpaankin suuntaan.
Miten verkko saadaan avantoaukosta toiseen? Arvo käyttää tässä uittolautaa, johon kiinnitetään verkkonaru ja joka uitetaan jään alle. Uittolaudassa on jousilaite ja terävä piikki, joka tarrautuu jäähän. Kun narusta vetää, jousilaite ponnauttaa uittolautaa eteenpäin.
– Jos jää on kirkas, uittolauta näkyy sen alta. Kun lauta on oikealla kohdalla, tehdään toinen avanto. Sen jälkeen verkko solmitaan verkkonaruun ja lasketaan jään alle. Verkko ei saa olla kiinni jäässä, ja sen täytyy olla selvä.
– Tällä pitäisi päästä alkuun, mutta aloittelija tarvitsee kokeneemman apua. Ja kyllä työ opettaa tekijäänsä.