Uutisia

Maanantai helmikuun 8. päivä

Hyvä palvelu ei ole aina kallista

– Hyvä palvelujärjestelmä ei ole yhtä kuin kallis palvelujärjestelmä, muistuttaa Selänteen kuntayhtymän lasten ja perheiden palvelujohtaja Heleena Talala.
Hän ehti työskennellä lähes yhdeksän vuotta Haapajärven perusturvajohtajana ennen Selänteeseen siirtymistä ja tuntee tarkkaan perusturvan kustannusrakenteen.
– Esimerkiksi Karjalahden palvelukeskuksessa henkilöstömitoitus on vain tyydyttävä, mutta palvelu kiitettävää. Siitä tulee omaisilta jatkuvasti palautetta.
Samoin terveyskeskuksessa, päivähoidossa ja monissa muissa yksiköissä tehdään esimerkillistä ja uudistavaa työtä. Kehittämiseen ei väkeä tarvitse patistella, paremminkin päinvastoin.
– Kiitos kuuluu perusturvan motivoituneelle henkilökunnalle sekä pätevälle työnjohdolle, Talala kiittää vilpittömästi.
Keskiviikkona 60-vuotispäiväänsä viettävä Heleena Talala tunnustaa saaneensa hyvän syntymäpäivälahjan ennakkoon. Haapajärven perusturvan vuoden 2009 toteutuma oli huomattavasti parempi kuin hän osasi odottaa. Nettomenoista puristettiin säästöjä.
– Tästäkin kiitos kuuluu henkilökunnalle, joka lomautusten aikana jousti ja venyi. Myös päivähoidossa olevien lasten vanhemmat olivat kiitettävästi mukana hoidon järjestelyissä.
Perusturvajohtajana Heleena Talala joutui hallitsemaan todella laajaa ja vaikeaa työkenttää. Hän uskoo, että elämänkokemuksesta ja tuoreista opinnoista on ollut työssä kovasti hyötyä.
– Ihmistieteitä opiskelleena uskon, että tuloksellinen johtaminen perustuu henkilökunnan motivointiin ja työyhteisön hyvinvoinnista huolehtimiseen. Ammattilaisia pitää kuunnella.
Selänteessä Heleena pääsee nyt keskittymään lasten ja perheiden palveluihin, jotka ovat erityisesti hänen sydäntään lähellä. Hän myöntääkin pitävänsä aina heikoimpien puolia, varsikin kuin lapsista on kysymys.
– Nyt alkuvaiheessa aikaa menee palvelujen ja toimintakulttuurien yhtenäistämiseen, sillä jokaisessa neljässä kunnassa on omat käytäntönsä.
Palvelujohtaja on huomannut, että henkilökunta on sisäistänyt muutokset, sillä asiaa on käännelty jo viimeiset viisi vuotta kuntaliitosselvitysten myötä. Nyt asiakkaiden pitäisi ymmärtää samat asiat.

Aikuisena opintielle

Heleena Talalalla on kunnalliselta alalta jo 35 vuoden kokemus. Hän kertoo olevansa sitä ikäluokkaa, jonka piti saada nopeasti ammatti ja päästä tienaamaan. Niinpä hän kävi kauppaopiston ja työskenteli niin koulu- kuin sosiaalipuolella. Viimeisessä työpaikassaan hän sijaisti pari vuotta sivistysjohtajaa.
– Olen ollut hyvin koti- ja perhekeskeinen, ja niinpä opiskeluinto iski vasta siinä vaiheessa, kun lapset olivat isoja. Aloittelin avoimessa yliopistossa, ja lopulta opiskelin sekä Lapin että Oulun yliopistossa.
Yhteiskuntatieteiden maisterin paperit aikuisopiskelija sai ennätysajassa, reilussa kolmessa vuodessa. Kun samaan aikaan tarjoutui mahdollisuus suorittaa opettajan pedagogiset opinnot Oulussa, Heleena tarttui tilaisuuteen yhdessä ystävänsä kanssa.
– Kun aikuisena opiskelee työn ohessa, sen yrittää tehdä mahdollisimman tehokkaasti ja nopeasti. Ei siinä paljon opiskelijarientoihin ehditty.
Heleena asui Pudasjärvellä ja matkasi sieltä loppuviikoksi Rovaniemelle. Siellä opiskeluja jatkettiin yötä myöten.
– Pari kesälomaakin meni kesäyliopistossa, mutta onneksi perhe oli ymmärtäväinen ja tuki minua koko ajan.
Valmistumisen jälkeen hän huomasi Haapajärvellä avoinna olleen perusturvajohtajan paikan, ja muistelee miten ystävällinen vastaanotto oli jo työhaastatteluun tullessa.
– Muistan vielä elävästi valtuuston eturivissä pilke silmässä istuneen ”senaattori” Vihantolan. Ajattelin, että tänne olisi mukava tulla.
Uusi työpaikka tiesi myös kahden kodin loukkua, sillä aviomies asustaa edelleen Pudasjärvellä. Kahden aikuisen taloutta pystyy Heleenan mukaan hyvin pyörittämään kahdessa kodissa. Alkuvaiheessa Heleena matkasi joka viikonloppu Pudasjärvelle, mutta nyt viikonloppuja on vuoroteltu.
Pariskunnan asumiseen vaikuttavat myös perheen kolme poikaa, joilla kaikilla on omat perheet. Lastenlapsia Talaloille on siunaantunut kahdeksan.
– Kovin pienessä asunnossa emme voi edes asua, kun kauempana asuvat pojat tulevat perheineen.
Heleena kertoo sopeutuneensa Haapajärvelle hyvin ja löytäneensä täältä myös harrastuksia. Kaikenlainen liikunta on hänelle tärkeää, ja lisäksi hän etsii mielenravintoa kulttuurista.
– Ja huumoria pitää elämässä olla. Onneksi sitä riittää niin kotona kuin työpaikalla.
Syntymäpäivänsä Heleena on viettänyt jo perheessä kanssa etukäteen, joten virallisia juhlia hän ei järjestä.

Maanantai helmikuun 8. päivä

Lääkäripula kurittaa Reisjärveä

Reisjärven lääkäritilanne on koko alkuvuoden ollut surkea. Kuntayhtymä on pyrkinyt pyörittämään vastaanottoa Selänteen omien lääkäreiden voimin kolmena päivänä viikossa, mutta suunnitelma ei ole toteutunut.
– Lääkäreitä on ollut virkavapailla ja sairauslomilla, eikä heitä ole kertakaikkiaan riittänyt, kuntayhtymän johtaja Johanna Kiiskilä harmittelee.
Vielä ensi viikko on hänen mukaansa ongelmallinen, mutta puolen kuun aikaan pitäisi helpottaa. Silloin päästään taas kolmen päivän vastaanottoon.
– Olemme valmiita ostamaan myös keikkalääkäreitä, mutta keikkafirmalla ei ole ollut antaa ketään. Tilanne on jo huolestuttava.
Kiiskilä toivookin, että Reisjärveltä opiskelemaan lähteneitä lääkäriopiskelijoita saataisiin houkuteltua valmistumisen jälkeen omaan pitäjään töihin.
Lääkäreiden työskentelyä Reisjärvellä on haitannut vielä tietoliikenneyhteyksien takkuaminen. Nyt asia on kunnossa, ja reseptien uusimisia ja paperitöitä voidaan hoitaa myös muista kunnista käsin.
Ongelmia Reisjärven terveyskeskuksessa on ollut myös vuodeosastolla, jossa lääkäri on käynyt harvakseltaan. Potilaat ja omaiset ovat joutuneet odottamaan, ja sairaanhoitajille on kasautunut runsaasti vastuuta.
Helpotusta tähänkin tulee reilun viikon kuluttua, mutta Kiiskilän mukaan tilannetta on vaikea korjata ennen kuin terveyskeskukseen saadaan oma vastuulääkäri.