Uutisia

Keskiviikko toukokuun 16. päivä

E-lasku vähentää työtä ja paperia

Kunhan muutama vuosi vielä kuluu, paperinen lasku alkaa olla harvinaisuus. Jo nyt sähköisiä laskuja eli e-laskuja tarjoilee suuri osa yrityksiä.
– E-lasku vähentää laskuttajan työmäärää ja samalla kustannuksia. Siksi siihen halutaan siirtyä, kertoo Nordean maksuliikenneasiantuntija Juha Mäki.
Saman pankin yritysasiakkaiden kanssa työskentelevä asiakasvastuullinen johtaja Anna-Leena Sihvonen tietää, että monet yritykset lähettävät ja ottavat vastaan vain e-laskuja kustannusten säästämisen vuoksi.
Juha Mäki vakuuttaa, että e-lasku tuo todellakin säästöjä. Kun laskutukseen käytetty työaika ja materiaalit lasketaan, paperisen laskun hinnaksi tulee 10-15 euroa. E-laskun hinta taas jää noin kolmeen euroon.
Nordean Haapajärven konttorissa yritysasiakkaita palveleva Heljä Kaattari on huomannut, että joillakin yrityksillä paperisen laskun laskutuslisät ovat jo kymmenen euron luokkaa.
– Se voi tuntua kohtuuttomalta, jos laskun summa on muuten pieni.
Hän onkin huomannut, että sähköinen laskutus on koko ajan lisääntynyt ja määrä tulee edelleenkin kasvamaan.
Asiakas voi jo nyt tilata aika monelta yritykseltä sähköisen laskun. Verkkopankilla maksavat saavat usein ruutuunsa ”mainoksen”, jossa kerrotaan, että tämän laskun olisit voinut maksaa e-laskuna.
Käytännössä laskuttajat ilmoittavat yrityksensä e-laskuttajien listaan, joka näkyy verkkopankissa. Sieltä klikkaamalla asiakas voi tilata e-laskun. Tieto laskun valinnasta menee laskuttajalle.
E-laskun käyttö on Mäen mukaan helppoa, varsinkin jos antaa pienten laskujen lähteä automaattisesti. Silloin niitä ei tarvitse käydä verkkopankissa hyväksymässä.
– Kännykkään voi tilata myös ilmoituksen siitä, että lasku on tullut verkkopankkiin.
Sähköisen laskun tilaaminen tulee varmasti jatkossa houkuttamaan asiakkaita nykyistä enemmän, sillä myös laskujen viitteet tulevat muuttumaan. SEPA-uudistuksessa suomalaiset halusivat säilyttää laskujen viitejärjestelmän, vaikka Euroopassa niitä ei ole juurikaan käytössä. Tulossa onkin kansainvälisten tilinumerojen tapaan pitkä numerosarja, jossa on myös kirjaimia mukana.
– Sähköisen laskun tilaamalla numerosarjan näpyttelyltä välttyy, Mäki vinkkaa.

Suoraveloitus poistuu

Sähköisen laskutuksen yleistyminen ja niin sanottu SEPA-uudistus ovat poistamassa kansallisen suoraveloituksen. Suoraveloituksessa laskuttaja lähettää laskun suoraan pankkiin ja asiakkaalle ilmoituksen laskun lähettämisestä. Pankki hoitaa maksut asiakkaan puolesta.
– Suoraveloitusasiakkaina ovat yleensä vanhemmat ihmiset, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää verkkopankkia. Heille on nyt tarjolla uusi palvelu, suoramaksu, Juha Mäki kertoo.
Suoramaksu pohjautuu verkkolaskuun. Laskuttaja lähettää sähköisen laskun pankin järjestelmään sekä asiakkaalle paperisen ennakkoilmoituksen laskun lähettämisestä. Veloitus lähtee automaattisesti asiakkaan tililtä.
Suoramaksu otetaan käyttöön vuoden 2013 alkupuolella ja sitä ryhdytään tarjoamaan asiakkaille tämän vuoden syksyllä. Suoramaksun haluava asiakas sopii siitä pankin kanssa.
Verkkopankkiasiakkaille suoramaksua ei tarjota, vaan palvelu on suunniteltu niille, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää verkkopankkia ja ottaa vastaan e-laskuja.

Keskiviikko toukokuun 16. päivä

Suomenselän Op:lla vahva aloitus

Haapajärven ja Pyhäjärven yhdistyneet Osuuspankit muodostivat Suomenselän Osuuspankin, joka aloitti toimintansa vuoden alussa. Hyvin aloittikin, sillä ensimmäisellä vuosineljänneksellä liikevoitto parani 51,3 prosenttia.
Viime vuonna vastaavana aikana liikevoitto oli 0,8 miljoonaa euroa ja nyt 1,2 miljoonaa euroa. – Tuloksen paraneminen johtui korkokatteen parannuksesta, oman pääoman ehtoisten tuottojen kasvusta ja arvopaperituottojen kasvusta, toimitusjohtaja Kari Ahola tulkitsee.
Ahola on tyytyväinen asiakasmäärän kasvuun. – Pankin kokonaisasiakasmäärä kasvoi 12 kuukauden aikana 172 asiakkaalla ja oli maaliskuun lopussa 15ı883 asiakasta.
Pankin jäsenmääräkin kasvoi mukavasti. – Tyypillisesti uusia asiakkaita tulee, kun perheeseen syntyy uusia lapsia. samoin asiakassiirtoja tulee. Kasvu painottuu nuoriin ja aktiivi-ikäisiin.
Luottojen kysyntä jatkui alkuvuonna hyvänä. Koko luottokanta oli maaliskuun lopussa 227 miljoonaa euroa ja kasvoi vuoden aikana 19,6 miljoonaa euroa, 9,5 prosenttia.
Luottokantaa kasvatti erityisesti asuntorahoitus, jonka kasvu vuoden aikana oli 12,1 %. Myös hyvä asiakasmäärän kasvu edesauttoi edelleen luottokannan lisäystä.
Asuntoluotot ovat 58 prosenttia pankin koko luottokannasta ja siten osuudeltaan suurin osuus luottokannasta.
Asuntolainojen kysyntää selittivät alhaiset korot, kotitalouksien säilynyt usko omaan talouteen ja kohtuullinen työllisyystilanne. Myös pankin asiakasrakenne, joka painottuu keskimääräistä enemmän aktiivi-ikäisiin, selittää voimakasta asuntoluottojen kysyntää.
– Asuntoluottojen kasvu oli merkittävää myös kasvukeskuksiin, joihin toimialueeltamme on muuttanut nuoria. Olemme halunneet pitää kiinni niistä asiakkuuksista, jotka täältä poistuneet, Ahola toteaa.
Talletukset olivat maaliskuun lopussa 166 miljoonaa euroa, jossa kasvua 12 kuukauden aikana 6,2 prosenttia.
Koko pankin hallinnoima asiakasvarallisuus oli maaliskuun lopussa 186 miljoonaa euroa (talletukset, vakuutukset ja rahastot).
Keskittäjäasiakkaiden määrä Pohjolan kanssa nousi 2ı629 asiakkaaseen ja 392 asiakkaalla 12 kk:n aikana – kasvua 17,5 %.
– Keskeisiä syitä vahvaan kasvuun olivat pankkiasioinnista kertyvien bonusten käyttö myös vahinkovakuutusten maksamiseen ja pankki- ja vakuutuspalvelujen keskittäjäasiakkaille annetut muut lisäedut, Ahola tulkitsee.
Vuoden 2012 ensimmäisen kolmen kuukauden aikana Laaksojen OP-Kiinteistövälityksen Haapajärven - Pyhäjärven yksikkö välitti 12 kauppaa ja määrä pysyi ennallaan verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.