Näköislehteen
Mainosjakelu Heikkinen

Jäähallilla vettä valutetaan palopostin letkusta siivouskomeron viemäriin. Syy on halliyhtiön hallituksen jäsenen Reijo Purasen sanoessa selvä. – Emme halua viime talven putken jäätymisen toistua. Silloin tuli iso vesivahinko.

Uutisia

Maanantai helmikuun 6. päivä

Kovilla pakkasella hanaa hieman auki

Pakkaset paukkuvat talven kovimpina - yli kolmenkymmenen on kiilannut pahimmilla paikoilla. Se tietää huonosti suojatuille vesijohdoille jäätymisiä.
Haapajärven Vesi Oy:n työnjohtaja Leo Vehkalahti toteaa, että toistaiseksi Haapajärvellä on päästy vähillä jäätymisvaurioilla. – Eivät pakkaset ole vielä paljoa haitanneet, mitä nyt jonkin verran tonttijohtoja ja mittareita on käyty sulattelemassa.
Vehkalahti arvioi pitkän kokemuksensa perustella, ettei enää katastrofia ehdi tulla. – Tämä on ollut aivan normaalitalvea. On aiemmin vain totuttu lauhoihin talviin. Talvet 1985 ja 1987 olivat kyllä hirveitä, hän muistelee.
Putkien jäätymisiä sattuu jo senkin vuoksi vähemmän, että pakkasista on otettu opiksi. Näin Vehkalahti arvioi.
– Mutta jos epäilee, että joku paikka saattaa jäätyä, kannattaa veden antaa tippua hanasta jatkuvasti. Jos ollaan kriittisellä rajalla, ei kannata panna kiinni, koska sitten putki jäätyy.
Ulkopuolella asuntoa putkien jäätymistä voi estää suojaamalla. – Missä putki menee rakennuksen sisään, siihen kohtaan kannattaa lapioida unta suojaksi.
Parhaan suojan saa jäätymistä vastaan sulanapitokaapelilla ja lämpöeristämällä putki. – On olemassa putkien sisälle pantavia sulanapitokaapeleita, jopa 20 metriä pitkiä. Ne sopivat normaalin tonttijohdon sisään, Vehkalahti toteaa.
Monesti vesijohdon pettämisen aiheuttama vuoto havaitaan vasta sulan maan aikana, jolloin vuoto on usein ehtinyt jo vahingoittaa ympäröiviä rakenteita. Tällöin vaurioiden korjaamisessa saatetaan puhua jopa kymmenistä tuhansista euroista.
Keskimääräinen vesivahinko on suuruudeltaan noin 3ı500 euroa - ja useimmiten paljon huolta sekä työtä.
Kun putki on jäässä, on se saatava sulatettua ja mieluiten mahdollisimman pian. Vehkalahti kehottaa kutsumaan apuun LVI-liikkeen edustajat. Heillä on välineet ja osaaminen tähän hommaan.
Monia tulipaloja, muoviputkistojen sulamisia sekä muita vahinkoja on tapahtunut kotikonsteja käytettäessä. Erityisesti on otettava huomioon, että jos muoviputkien sulatus- tai käyttölämpötila on putkien suosituslämpötiloja korkeampi, vaikuttaa sulatus käyttöikään merkittävästi.
Jos putki sulatettaessa höyryllä on pysynytkin ehjänä, se on saattanut haurastua: oletettu 50 vuoden käyttöikä on muuttunut 10 vuodeksi.
Vakuutusyhtiöiden suojeluohjeet ottavat kantaa putkien sulattamiseen. Jos suojeluohjetta on rikottu ja aiheutettu tulipalo, seurauksena saattaa olla korvauksen vähentäminen tai epääminen kokonaan.

Maanantai helmikuun 6. päivä

Pieni juhla arjen keskellä

Veljeksillä Miika, Aleksi ja Tuomas Järvenpää oli tiedossa 1.2.2012 tuiki tavallinen keskiviikkoilta, kunnes...
– Isä ja äiti ilmoittivat meille puoli tuntia ennen lähtöä, että he menevät tänä iltana naimisiin Haapajärven kirkossa, Aleksi sanoo.
Miika sanoo, että asiasta ei kerrottu lapsille aikaisemmin, koska vanhemmat halusivat pitää asian yllätyksenä, jonka sukulaiset ja ystävät voivat lukea lehdestä.
– Tuli siinä kiire, mutta ehdin löytää kaapista solmion. Muuten vaatetukseni olisi näyttänyt ihmeeltä, Tuomas sanoo.
Hieman kello kuuden jälkeen Marko ja Päivi Järvenpää saapuivat Haapajärven kirkolle. He olivat ensimmäinen pari, joka vihittiin Hääilta-tapahtumassa. Vihkimisen suoritti kirkkoherra Kari Tiirola.
Yhteistä taivalta Markolla ja Päivillä on jo 23 vuotta, ja kihloissa he ovat olleet 21 vuotta.
– Halusimme mennä naimisiin, kun olemme olleet kauan yhdessä mutta emme ole saaneet aikaiseksi. Edellinen Hääilta-tapahtuma meni meiltä ohi, joten ajattelimme korjata asian tänä vuonna, Marko sanoo.

Tyytyväisiä pareja

Kirkkoherra Kari Tiirola kertoo, että Hääilta-tapahtumassa vihittiin yhteensä neljä tyytyväistä paria. Kaikista pareista oli ennakkotieto, joten yllätyksiä ei tullut.
– Tämä oli toinen kerta kun Hääilta-tapahtuma järjestettiin. Ensimmäisellä kerralla vihittiin yhdeksän paria, mutta tänä kertana emme odottaneet niin paljon pareja.
Tiirolan mukaan osa keskiviikkoiltana vihityistä pareista oli sellaisia, jotka eivät ehtineet mukaan ensimmäisellä kerralla, kun Hääilta järjestettiin.
– Hääilta on osoitus siitä, että juhlavia prinsessahäitä ei tarvitse järjestää, jos ei halua. Hääilta on pareille pieni juhla arjen keskellä, ja he muistavat sen.
– Hääillassa oli myös mukava tunnelma meidänkin puolesta. Vähän häslinkiä tulee, kun ennakkovarauksia ei ole, mutta tunnelma on välitön.
Hääilta-tapahtumat saavat jatkoa tulevaisuudessa. Seuraava tapahtuma voi olla vuonna 2014, mutta jos pyyntöjä tulee, tapahtuma voidaan järjestää aikaisemminkin, Tiirola sanoo.
Hääilta-tapahtumassa vihkijöinä toimivat kirkkoherra Kari Tiirola, seurakuntapastori Kaija Tiirola ja kappalainen Mika Katajamäki. Kanttori Katri Syrjäniemi soitti häämarssit. Sakastin puolella hääpareille tarjottiin juhlakahvit.