Pääkirjoitus

Torstai heinäkuun 29. päivä

Moni tahtoo Puumalaan!?

Rikas mies jos oisin - daaba, diiba, daaba, diiba, daaba, diiba, daaba, dim - kaiken päivää laiskottelisin, Puumalassa jos vain oisin!
Lasse Mårtensonin laulun sanoja väännellen ja käännellen voisi esittää tämän historiallisen helteisen heinäkuun ja historiallisen kuuman kesän toiveen. Miksikö joku haluaisi Puumalaan? Ettekö haluaisi viettää Suomen lyhyttä ja harvemmin säiden puolesta ihanaa suvea kunnassa, jossa kesän aikana rapian kahden kuukauden aikana mitataan 11 tämän kesän hellehuippua.
Toukokuun 21. päivänä Puumalassa lämpötila oli maan korkein Ilmatieteenlaitoksen mittauspaikkakunnista. Lämmöksi Puumalan kirkonkylällä mitattiin +28,5 astetta. Kun toukokuun kahden viikon helteet helpottivat ja oli vähän vilpoisempaa, päästiin taas juhannukselta nauttimaan Suomessa helteistä. Venäjän laajoilta aroilta puhalsi meille kaakkoisvirtaus ja se rupesi tuntumaan noin 2ı500 asukkaan Puumalassa. Matkaa itärajallehan tästä Saimaan saaristokunnasta, jolla on 3ı000 rantakilometriä ja tuhat saarta, on parin kiven heiton verran.
Puumalassa tähän saakka kirjatut Suomen korkeimmat vuorokausilämpötilat ovat yhdeksältä heinäkuun päivältä. Neljänä huippupäivänä lämpötila nousi yli 30 asteen ja korkeimmillaan 33,9 asteeseen. Olisiko tuossa perustelua kesän viettoon Puumalassa?
Totta puhuen hienoa kesää on voinut viettää koko Suomessa, myös meillä Haapajärvellä ja naapurissa Reisjärvellä. Lappi on jäänyt pahiten paitsi ennätyshelteistä, mutta näinhän pitää ollakin: jostain päin Suomea pitää löytyä viileämpi paikka hellepakolaisille.
Kesän hittituote ei ole kumikuorinen, uusi IPhone eikä 3D-televisio. Sääskiansa se saattaisi olla, mutta kirkkaan voiton vie kuitenkin turhuuksien markkinoilla puhallin ja toisen sijan ilmalämpöpumppu. Helteellä vilvoitusta tuovat puhaltimet loppuivat kauppiailta heinäkuun puolivälissä. Pumppukauppiaat ovat taas hikoilleet tuplahelteessä, kun tavara viedään käsistä ja vuorokaudet pitäisi yrittää venyttää 26-tuntisiksi, jotta kaikki tilatut pumput ehtisi asentaa.
Pitkä, kuuma kesä ja mä aion elää sen. Pitkä, kuuma kesä ja paikoilleni en nyt jää! Pate Mustajärven sanoin, nautitaan kuumasta kesästä. Tällaista tuskin tulee Suomessa enää koettavaksi 50-luvulla syntyneille. JH

Maanantai heinäkuun 26. päivä

Nuori tarvitsee kannustavia työkokemuksia

Viisi sadasta suomalaisesta kärsii masennuksesta.
Kelan pääjohtaja Jorma Huuhtanen lateli viime viikolla Porissa MTV3:n järjestämässä SuomiAreenassa tilastotietoja, jotka kertovat masennuksen nousseen erityisesti nuorten ongelmaksi. Viime vuonna mielialahäiriön vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä neljännes oli alle 35-vuotiaita. Moni näistä nuorista aikuista ei ole koskaan ollutkaan töissä.
Miksi hyvinvointivaltiossa masentuu? -teemalla käydyssä keskustelussa Huuhtanen muistutti, että parhaimmillaan työ parantaa mielialaa ja toimintakykyä sekä ehkäisee syrjäytymistä. Nuorten työttömyys on kuitenkin lisääntynyt.
Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry:n kyselyn tulosten mukaan nuoret ajattelevat työllistymistä suunnitellessaan opintojaan, mutta ovat huolissaan työllistymisestään opintojen jälkeen. Moni nuori myös kokee, ettei ole saanut koulutustaan vastaavaa työtä.
Moni nuori nosti tärkeimmäksi koulutuksen kehityskohteeksi opinto-ohjauksen, jonka tulisi kertoa esimerkiksi työllistymismahdollisuuksista eri aloilla.
Selvityksen mukaan nuoret haluavat koulutukselta läheisempää suhdetta työelämään ja enemmän käytännön harjoittelua osaksi opetusta. Keskustelussa todettiin myös palkattoman vapaaehtoistyön merkitys ammatillisen kokemuksen kartuttamisessa.
Juuri nyt on hyvä aika tarttua nuorten asiaan, kun heitä on parhaillaan suuri joukko harjoittelussa ja kesätöissä saamassa ensikokemuksia työelämästä. Työpaikoilla on tässä suuri vastuu. Hyvä kokemus alkaa tulokkaan kunnollisesta perehdyttämisestä. Lisäksi koko työsuhteen ajan tarvitaan kannustavaa ohjausta sekä asiallista ja ystävällistä työkaveruutta. Uuden ja etenkin nuoren työntekijän vastaanottamiseen pitää siis paneutua koko työyhteisön.
Myös kovat suorituspaineet voivat tulla ylivoimaisiksi ihmisen iästä riippumatta. Esimerkiksi Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtaja Pekka Sauri näkee masentumisen taustalla meillä vallitsevan onnistumisen kulttuurin aiheuttamat paineet. Hän kehottaakin laskemaan rimaa, jos omalle elämälle asetetut haaveet karkaavat liian kauas. VN