Pääkirjoitus

Maanantai maaliskuun 8. päivä

Kunnat eivät karsi kesätöistä

Kuntien taloudellinen ahdinko ei ole syönyt nuorten kesätyöpaikkoja. Onneksi, huokaisee moni nuori ja vanhempi. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan kunnat ottavat merkittävän yhteiskuntavastuun kantaakseen tarjotessaan nuorille kesätöitä aiempien vuosien tapaan.
Tänä kesänä kuntien ja kuntayhtymien kesätöissä työskentelee noin 4ı 000– 45ı000 nuorta kesätyöntekijää. Suoraan kuntien työpaikoille työllistyy kesätyöntekijöistä noin kaksi kolmasosaa. Sen lisäksi monet kunnat tukevat nuorten työllistymistä kesätöihin yrityksiin ja yhdistyksiin. Näin tekee perinteisesti muun muassa Reisjärvi.
Työmarkkinalaitos tiedusteli kesätyöpaikkoja kaikilta kunnilta ja kuntayhtymiltä. Valtaosa vastanneista ilmoitti kesätyöntekijöiden määrän pysyneen vuoden 2009 tasolla. Eräissä kunnissa tai kuntayhtymissä määrä on hieman pienentynyt, mutta vastaavasti toiset kuntatyönantajat olivat lisänneet kesätyöntekijöidensä määrää. Yleensä pienet kunnat ovat pitäneet kiinni kesätyöpaikkojen määristä, ja suuret kaupungit, kuten Tampere, ovat karsineet.
Kunnat rekrytoivat nuoria kesätyöntekijöitä muun muassa toimistotöihin, puistojen ja liikuntapaikkojen kunnossapitoon, oppaiksi museoihin sekä avustaviin töihin vanhain- ja päiväkoteihin. Opiskelijoita palkataan vuosilomasijaisuuksiin esimerkiksi hoito- ja sosiaalialalle sekä ympäristö- ja teknisen alan töihin.
Kunnat mieltävät kesätyöpaikat ja työharjoittelupaikat keinoina tutustuttaa nuoria kunta-alan ammatteihin ja mahdollisesti nuorten tulevaan ammatinvalintaan. Onnistunut kesätyökokemus on hyvä tapa vaikuttaa siihen, millainen kuva kunnasta työnantajana nuorille muodostuu.
Imagoa onkin syytä nostaa, sillä kunta-alalle ennakoidaan työvoimapulaa joidenkin vuosien kuluttua. Nuoret eivät koe kuntasektoria ja varsinkaan pieniä kuntia kovin houkuttelevana ja mielenkiintoisena työnantajana. Terveydenhoitoalalla tästä on jo ensimmäiset merkit nähty, kun esimerkiksi sairaanhoitajia on vaikea saada terveyskeskuksiin kesätöihin.
Vaikean työttömyyden aikana soisi, että mahdollisimman moni nuori saisi kesätöitä kunnan kautta, sillä yksityisellä puolella lomautukset ja työvoiman vähentäminen ovat syöneet melkoisen määrän kesätyöpaikkoja. MN

Torstai maaliskuun 4. päivä

Työllistämisseteli on hieno idea

Tuleva kevät on työllisyyden kannalta Suomessa hankala. Varsinkin kouluista valmistuvien nuorten on vaikea löytää itselleen töitä. Työttömänä on entuudestaan jo paljon nuoria; 15-24ı-vuotiaiden nuorten työttömyysaste oli viime vuoden viimeisellä neljänneksellä 20,3 prosenttia ja sen arvioidaan nousevan 24 prosenttiin tänä vuonna. Nuorten työttömyys on myös erityisen suhdanneherkkää.
Valtiovarainministeriön kansantalousosastolla on laadittu selvitys ”Nuoret työmarkkinoilla - miten nuorten työllistymistä tulisi edistää”. Se antaa vastauksia ja esittää keinoja nuorten työllistämiseksi. Nuorten työttömyyden kasvun torjuntaan on selvityksen mukaan tarkoituksenmukaista käyttää toimenpiteitä, jotka ovat jo nyt käytössä tai eivät vaadi lainsäädäntöön muutoksia. Tällainen toimenpide on esimerkiksi palkkatuki.
Tutkimusten perusteella yksityiselle sektorille suunnattu palkkatuki on vaikuttavuudeltaan ja kustannustehokkuudeltaan parempi kuin julkiselle sektorille suunnattu tuki. Lisäksi selvityksen mukaan voitaisiin harkita työnantajalle kohdistettua palkkatukeen pohjautuvaa työllistämisseteliä. Seteli voitaisiin ottaa käyttöön välittömästi, jolloin sen voi ajoittaa suhdannepoliittisesti nuorisotyöttömyyden huippuun kevääksi. Seteli halutaan rajata valmistuneisiin nuoriin, jotta toimenpide kohdistuisi tehokkaasti työttömyyden vakavimpien pitkän-ajan vaikutusten torjuntaan. Se olisi hyvä rajaus.
Töitä voi olla tarjolla nuorelle, mutta töissä ei tahdota viihtyä. Muutos koululaisesta, opiskelijasta työläiseksi on suuri. Näitä työmarkkinoille kiinnittymisen ongelmia voitaisiin vähentää Tanskan mallin avulla. Siinä koulupudokkaisiin otetaan henkilökohtaisesti yhteyttä ja ohjataan eri toimenpiteiden piiriin. Eduskunnassa on käsiteltävänä hallituksen esitys, joka mahdollistaa Tanskan mallin soveltamisen. Uudistus tähtää muun muassa rekisterien huomattavaan kehittämiseen ja nuorten tietojen luovuttamista koskevien säädösten muuttamiseen sekä viranomaisyhteistyöverkoston luomiseen. JH