Blogit
Naapuriavusta pannukakkuun

Naapuriavusta pannukakkuun

Olen tänä syksynä osoittanut varsinaista epäammattimaisuutta erinäisten lukkojen kanssa. Viime lauantaina lukitsin itseni kämpästä ulos.

Kämppätoverit olivat kotikaupungeissaan ja minä lupautunut hoitamaan Tuittua, yhdeksänvuotiasta perhoskoiramummoa. Havaitsin sitten aamupissatuksen aikaan seisovani loskassa yökkärisilläni, koirahoidokki hihnan päässä, vailla avainta, kännykkää, kukkaroa saati niitä säällisiä vaatteita. Ensimmäinen ajatukseni oli, että vaikka pääsisimmekin jonnekin sisätiloihin, en voisi tulla ihmisten ilmoille koko viikonloppuna.

Tragikoomisten sattumusten jälkeen päädyimme punkkaamaan viikonlopun naapurissa – onnekseni muistin ovikoodin ja pääsin herättämään koko kerrostalon rimputtamalla ovikelloa kohtuuttoman aikaisin lauantaiaamuna. Naapurin kaapista löytyi käyttämätön hammasharja, muutama vaatekappale ja patja, Tuittu sai purkkiruokansa ja minä kinkkukiusausta. Ehdinpä vielä lainahöyhenien turvin täyttämään kansalaisvelvollisuuteni myyjäismunkkitalkoissa ja muissa diakoniatyön teemaviikonlopun riennoissa. Surettamaan ehti lähinnä maanantaiaamun tentti. Muistiinpanot kun olivat autuaallisesti lukkojen takana.

Tällä hetkellä katselen jo oman Kuopio-kotini ikkunasta Puijon tornin ja kaupunginteatterin värivalojen vaihtumista. Valkeisen lammen takana kimaltelee öinen Berliini, ja uunissa paistuu pannukakku maidosta, jota kukaan ei päässyt juomaan viikonlopun saati parasta ennen -päiväyksen aikana. Opiskelija ei heitä mitään pois.

Täytyy vielä ihan ääneen ihmetellä, kuinka selvisin liki kunnialla siitä tentistäkin. Istuin suuren auditorion takarivissä ja nauroin papereilleni, sillä tiesin sittenkin, mitä merkityksiä sosiaalipedagogiikka antaa subjektiudelle ja itseapuun auttamiselle; yllättäen sosiaalisen kasvatuksen klassikot Natorp ja Nohl puhuivat ihan käytännön kieltä. Mieleni teki kirjoittaa, että kaikkein paras kansalaisliike olisi sellainen, joka kannustaa naapuriapuun. Siitä jos mistä alkaa maailmanrauha. Tai pannukakusta, sillä siitä kyllä riittää kavereillekin.

 

 

Kirjoita kommentti

Lisää luettavaa

Itä-Pohjanmaata tehtiin Haapajärvellä

Itä-Pohjanmaata tehtiin Haapajärvellä


Itä-Pohjanmaata tehtiin Haapajärvellä

Lukutaito lisääntyi Suomessa sen jälkeen, kun oppivelvollisuuslaki tuli voimaan vuonna 1921. Lukutaitoisten haapajärvisten täytyi tyytyä tietenkin muualla Suomessa tehtyihin sanomalehtiin vielä silloin, kun kotipaikkakunnalla ei tehty omaa paikallislehteä. Maakuntalehdet ja aluelehdet laativat...

Rauha

Rauha


Rauha

Istun terassillani riipputuolissa. Katos antaa armahtavan varjon polttavassa helteessä. Istun silmät kiinni kuunnellen vienoja tuulikelloja, jotka helisevät tuulessa. Hetkeksi tavoitan sen lapsuuteni huolettomuuden, joka oli silloin se tavallinen mielentila. On kesä, hyppelen maantieltä kotiini...

Hiljaiset kädet

Hiljaiset kädet


Hiljaiset kädet

Miten noista käsistä onkaan tulleet noin pienet ja hennot. Ne lepäävät peitteellä liikkumattomina, kuin sanoen, että kaikki on nyt tehty. Vuosikymmenten askareet, monenlaiset päivät ovat liukuneet ohitse ihan kuin huomaamattomasti. Usein olen katsellut vanhusten käsiä ennenkin ja miettinyt...