Blogit
Professori haaveili Ambomaasta

Professori haaveili Ambomaasta

Miltä kuulostaisi, jos Suomella olisi ollut siirtomaa Afrikassa? Itse asiassa Teknillisen korkeakoulun professori Gustav Komppa yritti edistää asiaa. Hän meni ulkoministeriöön vuonna 1919 esittämään sellaisen idean, että Suomen tulisi vaatia siirtomaakseen sellaista aluetta kuin Ambomaata.

Ambomaa muodosti vuonna 1919 Saksan Lounais-Afrikan pohjoisosan. Ei ole sattumaa, että professori Komppa oli kiinnittänyt huomionsa juuri tähän alueeseen, sillä suomalaiset olivat ryhtyneet tekemään lähetystyötä alueella 1800-luvulla. Yksi suomalaisista lähetyssaarnaajista oli Martti Rautanen, joka myös kehitti paikallisen kirjakielen.

Sekään ei ole yllättävää, että professori Komppa toivoi Suomen hankkivan alueita valtamerten takaa. Siirtomaiden omistaminen ei ollut vain suurten Euroopan maiden yksinoikeus, sillä myös sellaisilla suhteellisen pienillä mailla kuin Portugalilla, Alankomailla, Belgialla ja Tanskalla oli siirtomaita.

Siirtomaat olivat Euroopan maille statussymboleita, koska ne toivat arvovaltaa omistajilleen. Lisäksi siirtomaat olivat omistajilleen raaka-ainelähteitä ja mahdollisia markkina-alueita. Vastineeksi siirtomaat saivat esimerkiksi eurooppalaisen infrastruktuurin.

Millaiseen tulokseen professori Kompan toivomus johti? Tulos oli olematon, koska toivomus ei aiheuttanut toimenpiteitä ulkoministeriössä. Suomi ei koskaan vaatinut Ambomaata. Sitä vastoin Suomi vaati Petsamoa, jotta maalla olisi satama Jäämeren rannikolla.

Afrikka oli jo jaettu Euroopan maiden kesken, kun Komppa haaveili Ambomaasta. Ambomaa, kuten koko Saksan Lounais-Afrikka, oli korvamerkitty valkoihoisen vähemmistön johtamalle Etelä-Afrikan liittovaltiolle. Etelä-Afrikan armeija oli valloittanut Saksan Lounais-Afrikan ensimmäisessä maailmansodassa. Siksi ei ole yllättävää, että koko alue annettiin Etelä-Afrikan hallittavaksi vuonna 1919. Alue itsenäistyi vuonna 1990 ja tunnetaan nimellä Namibia.
Oulun yliopistossa on näyttely, jossa esitellään Ambomaan kansankulttuuria. Oheisessa kuvassa on kaksi veistosta, jotka joku ambomaalainen käsityöläinen on tehnyt.

Kirjoita kommentti

Lisää luettavaa

Itä-Pohjanmaata tehtiin Haapajärvellä

Itä-Pohjanmaata tehtiin Haapajärvellä


Itä-Pohjanmaata tehtiin Haapajärvellä

Lukutaito lisääntyi Suomessa sen jälkeen, kun oppivelvollisuuslaki tuli voimaan vuonna 1921. Lukutaitoisten haapajärvisten täytyi tyytyä tietenkin muualla Suomessa tehtyihin sanomalehtiin vielä silloin, kun kotipaikkakunnalla ei tehty omaa paikallislehteä. Maakuntalehdet ja aluelehdet laativat...

Rauha

Rauha


Rauha

Istun terassillani riipputuolissa. Katos antaa armahtavan varjon polttavassa helteessä. Istun silmät kiinni kuunnellen vienoja tuulikelloja, jotka helisevät tuulessa. Hetkeksi tavoitan sen lapsuuteni huolettomuuden, joka oli silloin se tavallinen mielentila. On kesä, hyppelen maantieltä kotiini...

Hiljaiset kädet

Hiljaiset kädet


Hiljaiset kädet

Miten noista käsistä onkaan tulleet noin pienet ja hennot. Ne lepäävät peitteellä liikkumattomina, kuin sanoen, että kaikki on nyt tehty. Vuosikymmenten askareet, monenlaiset päivät ovat liukuneet ohitse ihan kuin huomaamattomasti. Usein olen katsellut vanhusten käsiä ennenkin ja miettinyt...