Uutiset

Kisatie-arvio päättäjille

Reisjärvellä sisäilmaongelmien takia suljetun Kisatien koulurakennuksen purku ja korvaaminen uudisrakennuksella eivät ole perusteltavissa ainakaan sisäilmateknisillä tai rakennuksen huonoon kuntoon liittyvillä teknisillä syillä. IdeaStructure Oy:n ensimmäisen tutkimuskäynnin perusteella antaman lausunnon mukaan koulurakennuksen säilyttämistä voidaan perustella myös esimerkiksi ympäristöarvoilla.
Korjattavuusarvio on lähetetty päättäjille luettavaksi. Lisäksi tutkija esittelee sen ensi keskiviikon valtuuston iltakoulussa, jonne esittelyyn ehtinevät myös sisäilman toksisuustutkimuksen tulokset.

Ensimmäisen tutkimuskäynnin raportti  lyhentämättömänä:

”Kisatien koulu RAKENNUKSEN KORJATTAVUUSARVIO

1. Tehtävä ja tutkimusajankohta

Tehtävänä on ollut arvioida kohdekäynnin, alustavien tutkimusten sekä vanhoihin suunnitelma-asiakirjoihin ja aikaisempiin tutkimuksiin perehtymisen avulla rakennuksen vanhan osan (rv. 1962) ja laajennusosan (rv. 1974) kuntoa sekä korjattavuutta hankesuunnitteluvaihetta varten. Arviossa on pyritty myös kartoittamaan mahdolliset riskirakenteet sekä tulevien korjausten kannalta ongelmalliset ja lisätutkimuksia edellyttävät rakenteet päätöksentekoa sekä jatkosuunnittelua varten.
Rakennus on tammikuusta 2014 lähtien ollut liikuntasalia lukuun ottamatta tyhjillään siellä koettujen sisäilmaongelmien takia. Tyhjentämisestä oli päätetty lähinnä varotoimenpiteenä laajennusosan ulkoseinärakenteista otettujen mik- robinäytteiden analyysitulosten valmistuttua.
Kohteeseen tutustuttiin paikan päällä 4.2.2014, jolloin tehtiin myös alustavia ilmanvaihdon ilmamäärä- ja paine-eromittauksia, pintakosteuskosteusmittauksia, muovimattojen viiltokosteusmittauksia sekä havaintoja PID-mittalaitteella (fotoionisaatiodetektori) ja lämpökameralla osittain satunnaisesti valituissa luokkatiloissa. Mittaukset ja muut havainnot tekivät Jukka Huttunen ja Eetu Pulkkinen IdeaStructura Oy:stä. Osan aikaa läsnä kohteessa olivat myös Matti Kiviniemi ja Mika Tolppi Reisjärven kunnan teknisestä toimesta sekä Jorma Turunen peruspalvelukuntayhtymä Selänteestä. Lisäksi kohdekäynnin yhteydessä haastateltiin rakennuksessa ilmanvaihtojärjestelmän puhdistuksia ja säätöjä tehneen yrityksen edustajaa.

2. Lähtötiedot
Tätä lausuntoa laadittaessa lähtötietoina on ollut käytettävissä seuraavat kohteen kosteus- ja sisäilmaongelmia koskevat aikaisemmat tutkimusraportit ja muut asiakirjat:
Kuntoarvioraportti, Kiratek Oy 19.8.2013. Analyysivastaus (nro 238627) teollisten mineraalikuitujen pitoisuudesta laskeumanäytteissä, Työterveyslaitos 28.10.2013. Analyysivastaus (nro 245291) laajennusosan ulkoseinärakenteista ote- tuista mikrobinäytteistä, Työterveyslaitos 17.1.2014
Edellä mainittujen asiakirjojen lisäksi rakennuksen alkuperäisiä arkkitehdin pohja- ja leikkauspiirustuksia sekä 2000-luvun alussa tehtyihin ilmanvaihtokorjauksiin liittyviä piirustuksia tarkasteltiin kohteessa paikan päällä, jossa ne dokumentoitiin valokuvaamalla. Vanhoja rakennepiirustuksia eikä myöskään syksyllä 2013 jo tehtyihin korjaus- ja kunnostustöihin liittyviä asiakirjoja ole ollut käytettävissä.
Lähtötietona olleen kuntoarvioraportin mukaan rakennus on yleisesti ottaen tyydyttävässä kunnossa ja seuraavan peruskorjauksen on arvioitu ajoittuvan 5-10 vuoden päähän. Suurimpien korjaustarpeiden on mainittu kohdistuvan vanhaan valurautaiseen viemäriverkostoon, sisätilojen pintamateriaaleihin, ikkunoihin, sähkötekniikkaan ja osin myös käyttövesiputkistoon sekä piha- alueiden pintarakenteisiin.
Kuntoarvion yhteydessä oli todettu, että osassa tiloista oli esiintynyt mikrobiperäistä hajua. Kyse oli ollut lähinnä laajennusosan pohjoispään luokkahuoneis- ta, joissa hajun lähteeksi olivat osoittautuneet lattianurkkien kautta tapahtuvat ilmavuodot. Lisäksi alapohjan putkikanaalien ja alapohjan lämmöneristeiden oli todettu olevan mahdollisia riskirakenteita. Jatkotoimenpiteenä oli suositeltu lattianrajojen tiivistämistä ja tarkempia kuntotutkimuksia.
Kuntoarviossa ei oltu havaittu ilmanvaihtojärjestelmissä olevan erityisiä, suo- raan sisäilman laatuun vaikuttavia puutteita. Ilmanvaihtokanavissa olevien äänenvaimentimien oli todettu sisältävän mineraalivillaeristeitä, joista voi irrota sisäilman laatua heikentäviä mineraalikuituja. Huonetilojen pinnoilta geeli- teippimenetelmällä myöhemmin kerätyissä näytteissä ei kuitenkaan ollut esiin- tynyt määritysrajan ylittävää määrää mineraalikuituja (Työterveyslaitos 28.10.2013).
Laajennusosan ulkoseinärakenteista tammikuussa 2014 otetuissa näytteissä oli kaikissa näytteissä (yhteensä 8 kpl) todettu vaurioon viittaavat korkeat homeitiö- ja bakteeripitoisuudet. Kaikki näytteet oli otettu tiilirakenteisten ulkoseinien (ns. tiili-villa-tiili-ulkoseinä) ja ikkunoiden alapuolisen betoniverhouksen lämmöneristeenä olevasta mineraalivillaeristeestä eri huonetilojen kohdilta.
Kiinteistön ylläpidosta vastaavilta henkilöiltä saatujen tietojen rakennuksen länsi- ja pohjoissivulle on syksyllä 2013 tehty salaojakorjaus, jonka yhteydessä laajennusosan perustusrakenteessa olevan kovalla mineraalivillaeristeellä tehdyn sokkelihalkaisun pohjalle oli havaittu kertyneen vettä. Havainnon jälkeen ikkunoiden alareunaan asti ulottunut sokkelin betoninen ulkokuori sekä lämmöneristys oli purettu laajennusosan länsisivun osalta kokonaan pois. Ulkoseinän ulkopuoliset korjaustyöt ovat edelleen kesken tätä lausuntoa laadittaessa. Rakennuksen sisätiloissa lattianrajat ja ikkunaliittymät on pyritty ilmatiivistämään ainakin osassa huonetiloissa loppuvuodesta 2013 tehdyillä silikonisaumauksilla. Katonrajojen, verhokoteloiden tai muiden yläpohjarakenteiden osalta tiivistyksiä ei ole toteutettu ainakaan toistaiseksi.
Saatujen tietojen mukaan pääosa ilmanvaihtokanavista on nuohottu vuodenvaiheessa 2013-2014 ja samassa yhteydessä myös ilmanvaihdon ilmamääriä oli pyritty säätämään. Työ oli kuitenkin jäänyt osittain kesken järjestelmän puutteellisista säätömahdollisuuksista johtuen eikä tämän takia läheskään kaikkiin tiloihin oltu saatu riittäviä tai edes alkuperäisten suunnitelma- asiakirjojen mukaisia ilmamääriä. Ilmanvaihtokanavistossa oli lisäksi todettu  vuotokohtia ja muita varsin vakavia järjestelmän toimintaa heikentäviä puutteita. Esimerkiksi vanhan ja uuden osan välisestä tuloilmakanavasta oli puuttunut alun perin suunniteltu tulppaus kokonaan, vaikka ne on vuonna 2004 erotettu omiksi, eri ilmanvaihtokoneella varustetuiksi palvelualueikseen.
Ilmanvaihtokoneet ovat tiettävästi olleet viimeaikoina vuorokaudenajasta ja viikonpäivästä riippumatta jatkuvasti toiminnassa täydellä tehollaan lukuun ottamatta tilanteita, jolloin ulkoilman lämpötila on alle -15 oC. Tällöin koneet ovat jäätymiseneston takia toiminnassa ainoastaan 1⁄2-teholla. Ennen kohdekäyntiä ilmanvaihto oli säädetty käyttäjien puuttumisen ja energiansäästösyiden takia poikkeuksellisesti 1⁄2-teholle ja se käynnistettiin kaikissa tiloissa täydel- le teholleen ennen mittausten ja muiden havaintojen tekemistä. Ilmanvaihtokoneiden tuloilmasuodattimet on vaihdettu syksystä 2010 lähtien kaksi kertaa vuodessa aikaisemman yhden vaihtokerran sijasta.

3. Havainnot kohteessa
Rakennuksen sisätiloissa oli kohdekäynnin aikana aistittavissa vanhoista pintamateriaaleista ja osittain myös runsaasta irtaimistosta aiheutuvaa sekä vähäiseen ilmanvaihtuvuuteen viittaavaa tunkkaista hajua. Muutamissa tiloissa vanhat muovimatot ja mahdollisesti myös niiden vahakerrokset toimivat selvänä päästölähteenä aiheuttaen epämiellyttävää hajua. Mikrobiperäistä tai muuta selvästi tavanomaisuudesta poikkeavaa hajua ei kuitenkaan ollut aistittavissa missään tarkastetussa huonetilassa. Aistinvaraisten havaintojen sisäilman laatu oli vanhan osan luokkahuoneissa tehokkaamman ilmanvaihdon ansiosta parempi verrattuna laajennusosan luokkahuoneisiin sekä erilaisiin aula- ja käytävätiloihin.
Muutamissa laajennusosan luokkahuoneissa tehtyjen ilmanvaihdon ilmamäärämittausten mukaan ilmavaihtuvuus on tehdyistä muutos- ja säätötoimenpiteistä huolimatta edelleen riittämätöntä. Mittausten mukaan tilakohtaiset ilmamäärät vaihtelivat välillä 1,5…2,4 dm3/s,m2. Kohteessa kanaviston nuohousta ja säätötoimenpiteitä tehneeltä yritykseltä saatujen tietojen mukaan ilmamäärät ennen säätötoimenpiteitä olivat ainakin osassa tiloista olleet nyt mitattuihin arvoihin verrattuna vieläkin huomattavasti pienempiä. Vertailuksi todettakoon, että Sisäilmastoluokitus 2008:n mukainen tyydyttävän tason (S3- luokka) mukainen ohjearvo luokkahuoneiden ilmamäärille on 3 dm3/s,m2, hyvän tason (S2-luokka) ohjearvo on 4 dm3/s,m2 ja vastaavasti erittäin hyvän tason (S1-luokka) ohjearvo on 5,5 dm3/s,m2. S3-luokan ilmamäärä vastaa tämänhetkisissä rakentamismääräyksissä esitettyä ohjearvoa.
Sisäilman laatua heikentävänä varsin merkittävänä seikkana todettiin, että tuloilman lämpötila oli liian korkea. Mittausten mukaan tuloilman lämpötila oli noin +22 °C, suosituksen ollessa +16…19 °C. Liian lämmin tuloilma aiheuttaa tunkkaisuuden tunnetta ja tuloilman ollessa huoneilmaa lämpimämpää jää se katonrajaan ja kulkeutuu poistoilmaventtiileihin ilman, että puhdas tuloilma pääsee huuhtelemaan kunnolla varsinaista oleskeluvyöhykettä. Tästä aiheutuvien ongelmien välttämiseksi tilojen lämmitys tulisikin hoitaa ensisijaisesti patteriverkoston avulla eikä tuloilman lämpötilaa nostamalla.
Pistokoeluonteisen kosteuskartoituksen perusteella laajennusosan kaikkien tarkastettujen luokkahuoneiden lattiapinnat sekä seinien alaosat olivat täysin kuivia. Luokkahuoneiden lattiapinnoilla ei ollut myöskään aistinvaraisesti havaittavissa olevia viitteitä kosteuden aiheuttamista vaurioista. Sen sijaan laajennusosan käytävän pohjoisosan muovimatolla päällystetyllä alueella sekä paikoittain myös vanhaan osan johtavan aulan linoleummattopinnalla todettiin lisäselvityksiä edellyttäviä hieman normaalia kosteampia kohtia. Laajennusosan käytävän lattiaan tehdyn yksittäisen ns. viiltokosteusmittauksen perus- teella muovimaton alapuolisen liima- ja tasoitekerroksen alapuolinen suhteellinen kosteus oli RH 91 % (T=20,5 °C), mikä ylittää mattoliiman pitkäaikaiskestävyyden kannalta kriittisenä pidetyn RH 75…80 % rajan. Mattoliiman lisäksi myös itse muovimaton päästöt kasvavat suhteellisen kosteuden noustessa.
Havaintojen mukaan ulkovaipparakenteiden rakenneliittymien ilmatiiviys on tehdyistä tiivistystöistä huolimatta rakentamisajalle tyypilliseen tapaan edelleen puutteellinen erityisesti laajennusosassa. Ulkoseinien lattianurkissa ja ikkunaliittymissä paikoittain olevien ilmavuotoreittien lisäksi väliseinien lattianurkat sekä kattonurkat ja yläpohjan lvis-läpiviennit ovat kokonaan vailla tiivistystä. Rakennuksen sisätilat ovat tyypillisesti alipaineisia, jolloin sisäilmaan voi ilmavuotojen mukana kulkeutua maaperästä sekä ulkovaipparakenteista mikrobi- ja muita epäpuhtauksia. Rakennuksen vanhan osan ulkoseinärakenteet sekä väli- ja yläpohjat ovat laajennusosaan verrattuna tiiviimpiä niiden rakenteena olevien jo luonnostaan varsin ilmatiiviiden paikalla valettujen teräsbetonirakenteiden ansiosta.

4. Johtopäätökset
Lähtötietoihin perehtymisen sekä kohdekäynnin yhteydessä tehtyjen alustavien tutkimusten mukaan rakennus on nykytilanteessa kosteus- ja sisäilmateknisesti yleisesti ottaen varsin heikossa kunnossa. Kohteessa esiintyneet sisäilmaongelmat ovat mitä todennäköisimmin olleet ensisijaisesti seurausta huonosti toimivasta ja riittämättömästä ilmanvaihdosta erityisesti laajennusosaan kuuluvissa luokkahuoneissa.
Sisäilman laadun kannalta suurimpana rakenteellisena ongelmana tai vähintäänkin riskitekijänä on rakenteiden ja niiden liittymäkohtien huono ilmatiiviys, minkä seurauksena sisätiloihin päin suuntautuvien vuotoilmavirtausten mukana rakenteista ja olettavasti myös maaperästä on rakennuksen painesuhteista riippuen kulkeutunut epäpuhtauksia sisäilmaan.
Kohteen sisäilmaongelmien aiheuttajaksi on yleisesti epäilty piileviä kosteus- ja homevaurioita lähinnä laajennusosan ulkoseinärakenteissa. Myös rakennuksen tyhjentäminen on tehty pääasiassa ulkoseinärakenteisiin liittyvien seikkojen pe- rusteella. Ulkoseinän lämmöneristekerroksessa todetuilla vaurioon viittaavilla mikrobilöydöksillä ei kuitenkaan ole välttämättä suoraa yhteyttä kohteessa ilmenneisiin sisäilmaongelmiin tai vaikutusta rakennuksen korjattavuuteen, koska kyse on varsin tavanomaisesta löydöksestä. Mikrobikasvun esiintyminen ulkoseinän mineraalivillaeristekerroksessa, maaperässä ja muissa ulkovaipparakenteissa on Suomen ilmasto-olosuhteissa normaalia (vrt. esim. julkaisu Sisäilmaongelmaisten koulurakennusten korjaaminen, osa 2, Opetushallitus 2008). Toisaalta, ulkoseinien eri korjausvaihtoehtoja ja niihin liittyviä riskejä harkittaessa on kuitenkin huomioitava se, että laajennusosan pääasiallisena ulkoseinärakenteena on ilman varsinaista tuuletus- ja vuotovedenpoistoväliä oleva tiiliverhottu seinärakenne. Tiiliverhous ei ole koskaan täysin sadevedenpitävä ja tuuletus-/vuotovedenpoistovälin puuttuessa tai ollessa laastipurseiden täyttämä lämmöneristekerros voi kastua pitkään jatkuneen viistosaderasituksen aikana ja samalla myös lämmöneristekerroksen ulko-osissa voi paikoittain esiintyä hieman voimakkaampaa mikrobikasvua verrattuna uudempiin tuuletettuihin ulkoseinärakenteisiin. Viistosaderasituksen lisäksi seinärakenteet ovat rakennuksen aikaisemman historian aikana paikoittain kastuneet myös vesikat- tovuotojen sekä räystäspellitysten ja ikkunoiden vesipeltien vuotamisen seurauksena. Ikkunoiden alapuolisten seinärakenteiden osalta riskiä lisää osittain myös se, että lämmöneristekerroksessa on ikkunoita kannattelevia puurunkotolppia ja lämmöneristekerros ulottuu varsin lähelle maanpintaa ja jatkuu myös sokkelihalkaisussa ilmaa läpäisevänä mineraalivillaeristeenä.

5. Alustavat korjaustoimenpide-ehdotukset rakennusosittain
Seuraavassa on esitetty eri rakennusosien korjaustarpeet periaatteellisella t solla. Korjausmenetelmien yksilöiminen ja kohdentaminen edellyttävät kuitenkin vielä rakenneavauksia ja muita tutkimuksia rakennekerrosten sekä niiden kunnon kartoittamiseksi. Kyse on vähimmäistoimenpiteistä, jotka ovat välttämättömiä rakennuksen sisäilman laadun turvaamiseksi eikä toimenpide-ehdotuksissa ole huomioitu mahdollista tason parantamista, tilamuutoksia tai ikääntymisestä ja kulumisesta aiheutuvien esteettisten tai toiminnallisten seik- kojen korjaamista.
Alapohjarakenteiden uusiminen pohjaviemäreiden uusimisen edellyt- tämässä laajuudessa (ks. Kiratek Oy:n kuntoarvioraportti 19.8.2013). Alapohjarakenteiden ja niiden alustäyttökerrosten laajamittaisempi uu- siminen tulee kyseeseen lähinnä vanhan osan 1. kerroksessa, jossa lämmöneristeenä on ilmeisesti käytetty jatkuvan kosteusrasituksen kan- nalta varsin vaurioitumisherkkiä lämmöneristemateriaaleja, lastuvillale- vyä ja osin myös mineraalivillaa.
– Muovimattojen ja muiden lattiapäällysteiden uusiminen rakennuksen kaikkien luokkahuoneiden, toimistotyöhuoneiden, käytävien, aulojen ja muiden vastaavien tilojen osalta. Uutena lattiapäällysteenä keraami- nen laatoitus on ainakin käytävä- ja aulatiloissa suositeltavin vaihtoehto, koska siitä aiheutuvat materiaalipäästöt ja hajuhaitat ovat myös uutena hyvin vähäisiä eikä rakenteita tarvitse juuri kuivattaa ennen laatoitustöihin ryhtymistä. Ennen uusien lattiapäällysteiden asennusta ja siihen liittyviä tasoitustöitä lattiarakenteet on ilmatiivistettävä kattavasti kaikissa tiloissa.
– Laajennusosan ulkoseinän ulkopuolen tiilimuurauksen, sokkeleiden ulko- kuoren ja lämmöneristeiden uusiminen sekä korvaaminen uudella kosteusteknisesti turvallisemmalla rakenteella. Nykytiedon mukaan sisä- tai ulkokuoren purkaminen lämmöneristeen uusimista varten on kyseessä olevan kohteen kaltaisessa rakennuksessa yleensä selvästi ylimitoitettu ja tarpeeton korjaustoimenpide, mutta tässä tapauksessa korjausta on mahdollista perustella mm. ulkoseinärakenteeseen liittyvien epäluulojen avulla. Korjausratkaisusta riippumatta ulkoseinän sisäkuoren ja ikkunaliit- tymien on joka tapauksessa oltava kaikkien yksityiskohtien osalta ehdottaman ilmatiiviitä. Ulkoseinän korjaamisen yhteydessä myös räystäs- pellitykset on uusittava.
– Kaikkien ikkunoiden ja niiden vesipeltien uusiminen sekä tähän liittyvät ilmatiivistystyöt
– Laajennusosan kevytrakenteisten yläpohjien ilmatiiviyden parantami- nen vähintään luokkahuoneissa ja vastaavissa tiloissa. Ilmatiiviyttä on mahdollista parantaa uuden höyryn-/ilmasulkukalvon tai vaihtoehtoi- sesti ilmatiiviisti asennettujen levykerrosten avulla. Työ edellyttää käytännössä nykyisten kattolevytysten sekä kaikkien alakatto- ja akustiikka- verhousten uusimista.
Edellä esitetyssä luettelossa ei ole yksilöity ilmanvaihdon tai muiden LVIS- järjestelmien osalta tarpeellisia toimenpiteitä, koska niiden osalta kunnon ja korjattavuuden arviointi edellyttävät erillistä ilmanvaihtosuunnittelijan teke- mää selvitystä. Lähtökohtaisesti ainakin kaikki laajennusosan luokkahuoneita palvelevat tulo- ja poistoilmakanavistot pääte-elimineen on uusittava ja lisäksi on asennettava vähintään yksi uusi ilmanvaihtokone. Vanhalla osalla oleva alkuperäinen rakennusaineinen poistoilmakanava pääte-elimineen on myös tarpeellista uusia.

6. Yhteenveto ja korjattavuuden arviointi
Rakennus on nykyisin kosteus- ja sisäilmateknisesti välttävässä tai osin jopa heikossa kunnossa. Rakennuksen aikaisemman käytön aikana sisäilman laatua ovat heikentäneet huonosti toimiva ilmanvaihtojärjestelmä, rakenteiden kautta tapahtuneet hallitsemattomat ilmavuodot, maanvastaisten lattioiden paikalliset kosteusongelmat sekä myös lattiapäällysteistä ja irtaimistosta tapahtuvat materiaalipäästöt. Rakennusosista vanha osa on laajennusosaan verrattuna hieman paremmassa kunnossa.
Tulevaa peruskorjausta tai korjausasteeltaan hieman kevyempää pelkkää sisäilmakorjausta ajatellen rakennus on aikaisemmista ongelmista huolimatta kuitenkin yleisesti ottaen tyydyttävässä kunnossa. Kantava rakennusrunko ja perustukset ovat rakenteellisesti hyväkuntoisia ja vesikatot vähintään tyydyttävässä kunnossa. Suurimmat korjaustarpeet kohdistuvat ilmanvaihtoon ja muihin taloteknisiin järjestelmiin sekä sisätilojen pintamateriaaleihin yleisesti. Myös ikkunat ja laajennusosan ulkoseinärakenteet edellyttävät kustannuksiltaan suhteellisen kalliita toimenpiteitä. Korjaustöistä aiheutuvat kustannukset ovat muista samankaltaisista sisäilmaongelmalähtöisistä korjaushankkeista saatujen kokemusten mukaan kuitenkin arviolta enintään 700…1000 €/brm2 (alv 0 %) eli alle puolet verrattuna vastaavantasoiseen uudisrakennukseen.
Korjaustöiden yhteydessä sisäilmateknisiä riskitekijöitä sisältäviä ja samalla erityishuomiota vaativia rakennusosia ovat laajennusosan kevytrakenteiset yläpohjarakenteet, jotka edellyttävät kattopintojen sekä niiden liitoskohtien huolellista ilmatiivistämistä hallitsemattomien ilmavuotojen ja samalla epäpuhtauksien kulkeutumisen estämiseksi. Tähän liittyen riskinä on lähinnä riittävän kattavan ja huolellisen ilmatiivistyksen onnistuminen. Myös laajennusosan ulkoseinärakenteisiin liittyy jonkinasteisia riskejä ainakin siinä tapauksessa jos vanhoja lämmöneristeitä ei uusita. Edellä mainitut riskitekijät ovat kuitenkin varsin yleisiä kyseessä olevan kaltaisille vanhoille rakennuksille eikä kohteessa ole todettu sellaisia erityisen vaikeasti korjattavia rakenteita tai vaurioita, jotka voisivat vaarantaa korjattujen tilojen sisäilman laadun tai muun turvallisuuden. Rakennuksen purkaminen ja korvaaminen uudisrakennuksella eivät ole siten perusteltavissa ainakaan sisäilmateknisillä tai rakennuksen huonoon kuntoon liittyvillä teknisillä syillä. Korjauksen onnistumisen ja siihen tehtyjen taloudellisten investointien kannattavuuden voivat vaarantaa lähinnä tilojen käyttäjien ennakkoluulot ja odotukset, joilla voi olla hallitsemattomia seurannaisvaikutuksia.
Nykyisen koulurakennuksen säilyttämistä voidaan perustella myös esimerkiksi ympäristöarvoilla. Korjaaminen on luonnonvarojen säilyttämisen ja energiankäytön kannalta lähes aina merkittävästi ympäristötehokkaampi vaihtoehto verrattuna käyttöiältään vastaavaan uudisrakennukseen. Valmiin rakennuksen kosteus- ja sisäilmateknisiä riskejä tarkasteltaessa näillä kahdella eri vaihtoehdoilla ei ole käytännössä eroa. Korjaamisen tapauksessa tilat voidaan myös tarvittaessa ottaa suhteellisen helposti käyttöön vaiheittain, esimerkiksi ensin vanha osa ja tämän jälkeen laajennusosa ilman, että tästä aiheutuu turvallisuusriskejä tai muita erityisiä ongelmia.
Kokkolassa 14.2.2014 IdeaStructura Oy”

Kirjoita kommentti

Lisää luettavaa


Seurakuntavaaleissa neljä listaa Haapajärvellä


Seurakuntavaaleissa neljä listaa Haapajärvellä

Syksyn seurakuntavaaleihin asettautuu Haapajärvellä ehdokkaita neljästä valitsijayhdistyksestä. Nykyisen kirkkovaltuuston ryhmien paikkajaon mukaisessa suuruusjärjestyksessä ehdokkaat ovat: Uusi Viini –ehdokaslista: Aino Eronen, Tiina Järvenpää, Katja Koistila, Timo Koskela, Erkki Leppälä...

Piia aloitti Ärräkauppiaana

Piia aloitti Ärräkauppiaana


Piia aloitti Ärräkauppiaana

Haapajärven R-kioskin uutena kauppiaana aloitti maanantaina Piia Gûnes. Hän on kotoisin Sievistä ja asunut Haapajärvellä 12 vuotta. Hän on aiemmin pitänyt turkkilaislähtöisen miehensä Sakir Gûnesin kanssa ruokaravintoloita Haapajärvellä ja Nivalassa sekä Sievissä. Nyt ravintola on vain Sievissä...


Mies kuoli rivitalon palossa


Mies kuoli rivitalon palossa

Haapajärven Hallakankaantiellä syttyi asuntopalo maanantain ja tiistain välisenä yönä. Rivitalon päätyhuoneistossa olleen tulipalon sammutustöissä asunnosta löytyi keski-ikäinen vainaja, joka on paikkakuntalainen mies. Tuli oli palanut perusteellisimmin makuuhuoneen sängyn luona. Poliisi...