Blogit
Leposija vieraalla maalla

Leposija vieraalla maalla

Tämän vuoden syksyllä tulee kuluneeksi 70 vuotta siitä, kun Suomen ja Neuvostoliiton välinen sota päättyi syyskuussa 1944. Kun kaksi valtiota solmii rauhan, seuraava toimenpide on yleensä sotavankien vaihtaminen.
Ylivieskan ja Nivalan välisen tien varrella on kaksi sotavankien hautausmaata, joista valokuvasin toisen vuonna 2000. Suuremmalla hautausmaalla on 92 vainajaa, ja pienemmällä hautausmaalla on 27 vainajaa.

Sotavankeja kuljetettiin Kalajokilaaksoon jo jatkosodan alussa, syksyllä 1941, koska Ylivieskan Raudaskylään perustettiin sotavankisairaala. Sotavangit olivat jo saapuessaan huonossa kunnossa, koska taisteluissa haavoittuneina he olivat käytännössä monivammaisia potilaita. Osa heistä kuitenkin pystyi toivuttuaan työskentelemään esimerkiksi sairaalan huoltomiehinä.
Raudaskylän sotavankisairaala toimi vain lyhyen ajan ja oikeastaan kahdessa eri vaiheessa. Ensimmäinen vaihe päättyi jo alkuvuonna 1942. Sotavankisairaalan toiminta aloitettiin uudestaan Raudaskylässä vuonna 1944. Tämä vaihe päättyi saman vuoden syksyllä, koska Suomen ja Neuvostoliiton välinen sota päättyi, joten sotavangit palautettiin itänaapurille.

Suomi käytti hyvässä kunnossa olevia sotavankeja työvoimana. Osa heistä asui sotavankileireillä koko ajan, mutta osa lähetettiin maaseudulle auttamaan maanviljelijöitä. Sota-ajan kokeneet haapajärviset varmasti muistavat, että sotavankeja oli jonkin verran myös Haapajärvellä.
Voi havaita, että Suomi ei pitänyt sotavankeja yhtenäisenä joukkona. Suomea puhuvat inkeriläiset ja karjalaiset sotavangit näet vapautettiin. Suomen armeijaan perustettiin vapautetuista sotavangeista oma joukko-osastonsa: Heimopataljoona 3.

Kun jatkosota päättyi syksyllä 1944, neuvostoliittolaisia sotavankeja ei odottanut paluujuhla kotona, vaan karanteeni. Esivalta tutki miesten sotavankeusajat. Sitten osa heistä lähetettiin takaisin asepalvelukseen, ja osa sai pakkotyörangaistuksen. Osa heistä sai ankarimman mahdollisen rangaistuksen, kuten kenraali Vladimir Kirpitshnikov.

Kirjoita kommentti

Lisää luettavaa

Itä-Pohjanmaata tehtiin Haapajärvellä

Itä-Pohjanmaata tehtiin Haapajärvellä


Itä-Pohjanmaata tehtiin Haapajärvellä

Lukutaito lisääntyi Suomessa sen jälkeen, kun oppivelvollisuuslaki tuli voimaan vuonna 1921. Lukutaitoisten haapajärvisten täytyi tyytyä tietenkin muualla Suomessa tehtyihin sanomalehtiin vielä silloin, kun kotipaikkakunnalla ei tehty omaa paikallislehteä. Maakuntalehdet ja aluelehdet laativat...

Rauha

Rauha


Rauha

Istun terassillani riipputuolissa. Katos antaa armahtavan varjon polttavassa helteessä. Istun silmät kiinni kuunnellen vienoja tuulikelloja, jotka helisevät tuulessa. Hetkeksi tavoitan sen lapsuuteni huolettomuuden, joka oli silloin se tavallinen mielentila. On kesä, hyppelen maantieltä kotiini...

Hiljaiset kädet

Hiljaiset kädet


Hiljaiset kädet

Miten noista käsistä onkaan tulleet noin pienet ja hennot. Ne lepäävät peitteellä liikkumattomina, kuin sanoen, että kaikki on nyt tehty. Vuosikymmenten askareet, monenlaiset päivät ovat liukuneet ohitse ihan kuin huomaamattomasti. Usein olen katsellut vanhusten käsiä ennenkin ja miettinyt...