Blogit
Metsänhoidon dystopia on täällä tänään

Metsänhoidon dystopia on täällä tänään

Suomi eli metsästä melko menestyksekkäästi useiden vuosikymmenien (vai –satojen?) ajan. Suomalainen, tiukkasyinen, hidaskasvuinen puu nautti maailmalla legendaan verrattavaa kunnioitusta; mitäpä siitä tekikin, tulos oli hyvä.
Nyt se on loppu. Mahtavat metsät on tapettu ja muutettu surkeakasvuisiksi puupelloiksi, joiden tuottamat riu’ut kelpaavat hädintuskin selluksi ja rakennustelineiksi. Valtavat aukot heinittyvät ja pajuttuvat, istutetut taimet kituvat aikansa ja pikkuhiljaa kuolevat pois. Ne taimista jotka sattumankaupalla selviävät pajuja korkeammaksi, eivät kuitenkaan tule koskaan kasvamaan metsässä, ne hakataan pikkuparruksi tai selluksi ihan vauvana, ja tämä tyhmyyden kierto alkaa alusta.
Satuin tässä männävuonna vahingossa samalle palstalle metsänomistajan ja metsänhoItoyhdistyksen hakkuusuunnittelijan kanssa. Juteltiin niitä näitä kohteliaasti, mutta sohaisin silti muurahaispesää ja kysyin notta minkälaista hakkuuta suunnittelivat ko. palstalle (joka oli parhaassa kasvuiässä oleva tuore kangas, moni-ikäinen ja –lajinen). ”Aukoksi se pitää vetää, se ei kasva enää.”
Vastaus sai suuni loksahtamaan auki ja olin hetken sanaton. Kuka tällaisia valheita oikein ihmisille syöttää?! Here’s a newsflash; METSÄ EI LAKKAA KASVAMASTA KOSKAAN. Paitsi jos se mekaanisesti poistetaan.
Metsä on paljon enemmän kuin puidensa summa. Metsä on rikas ekosysteemi jota ilman toiset eliöt eivät voi elää; kokonaisuus josta yhden osan poistamalla tapat monta muuta. Tällä hetkellä olemme Suomessa tilanteessa jossa meillä on paljon puita, mutta vähän metsää.
Alkaisimmeko sitten kaikki ituhipeiksi ja lakkaisimme käyttämästä puuta kokonaan? No ei sentään, puu on upea, kestävä, jatkuvasti uusiutuva luonnonvara, jos hoidamme vähäisiä jäljellä olevia metsiämme oikein. Muitakin vaihtoehtoja on kuin se päätehakkuu, joka on kaikista kannattamattomin paitsi ekologisesti myös taloudellisesti. Nykyinen alaharvennus-avohakkuumalli poistaa kaikki puut joissa olisi arvosiirtymää, myös tuhoaa koko ekosysteemin. Kun vielä otamme huomioon miten taimenmyynti on Suomessa monopolisoitu, tulisi jokaisen miettiä kuka hyötyy avohakkuista…
Jatkuvan kasvatuksen mallit (Continuous Cover Forestry) eli jatkuvasti puupeitteinen metsä, tarjoaa paitsi taloudellisia myös ekologisesti kestäviä metsänhoitomahdollisuuksia. Tämä on se isoisien malli, jolla Suomi eli metsästä. Metsänomistajilla on valinnan paikka; halutaanko kasvattaa sellurankaa, vai ylläpitää jatkuvasti tuottavaa, ekologisesti kestävää, hyvää suomalaista metsää.

Kirjoita kommentti

Lisää luettavaa

Itä-Pohjanmaata tehtiin Haapajärvellä

Itä-Pohjanmaata tehtiin Haapajärvellä


Itä-Pohjanmaata tehtiin Haapajärvellä

Lukutaito lisääntyi Suomessa sen jälkeen, kun oppivelvollisuuslaki tuli voimaan vuonna 1921. Lukutaitoisten haapajärvisten täytyi tyytyä tietenkin muualla Suomessa tehtyihin sanomalehtiin vielä silloin, kun kotipaikkakunnalla ei tehty omaa paikallislehteä. Maakuntalehdet ja aluelehdet laativat...

Rauha

Rauha


Rauha

Istun terassillani riipputuolissa. Katos antaa armahtavan varjon polttavassa helteessä. Istun silmät kiinni kuunnellen vienoja tuulikelloja, jotka helisevät tuulessa. Hetkeksi tavoitan sen lapsuuteni huolettomuuden, joka oli silloin se tavallinen mielentila. On kesä, hyppelen maantieltä kotiini...

Hiljaiset kädet

Hiljaiset kädet


Hiljaiset kädet

Miten noista käsistä onkaan tulleet noin pienet ja hennot. Ne lepäävät peitteellä liikkumattomina, kuin sanoen, että kaikki on nyt tehty. Vuosikymmenten askareet, monenlaiset päivät ovat liukuneet ohitse ihan kuin huomaamattomasti. Usein olen katsellut vanhusten käsiä ennenkin ja miettinyt...