Blogit
Suomi ilmaterrorin kohteena

Suomi ilmaterrorin kohteena

Tämän vuoden alussa on muisteltu sitä, kuinka Neuvostoliiton pommitusilmavoimat tekivät suurhyökkäyksen Helsinkiä vastaan vuonna 1944. Tapahtumaa on muisteltu, koska siitä tuli kuluneeksi tasan 70 vuotta.
Suomi joutui Neuvostoliiton ilmaterrorin kohteeksi jo vuonna 1939, jolloin syttyi Suomen ja Neuvostoliiton välinen talvisota. Neuvostoliitolla ei ollut muita vastustajia tuossa vaiheessa, joten sen ilmavoimat saattoivat terrorisoida Suomea täysipainoisesti. Helsinki ei ollut ainoa kaupunki, joka joutui ilmahyökkäyksen kohteeksi.
Oulun lyseon seinässä on muistotaulu, jonka mukaan tanskalainen vapaaehtoinen Mathias Madsen sai surmansa sillä paikalla Oulun ilmapommituksen yhteydessä vuonna 1940.
Lähinnä kaupungit joutuivat ilmahyökkäysten kohteiksi. Myös maalaiskunta Haapajärvellä oli ilmahälytyksiä, mutta ne johtuivat siitä, että Neuvostoliiton lentokoneet lensivät pitäjän yli. Ne olivat todennäköisesti matkalla kohti Kokkolaa.
Talvisota päättyi maaliskuussa 1940, minkä jälkeen Suomen ja Saksan välinen yhteistyö tiivistyi. Saksan ja Neuvostoliiton välinen sota syttyi kesäkuussa 1941, ja Suomi liittyi sotaan Saksalle puolelle muodollisesti sillä perusteella, että Neuvostoliito oli tehnyt ilmahyökkäyksiä Suomen alueelle.
Itänaapuri ei voinut käydä täysipainoista ilmasotaa Suomea vastaan alussa, koska Saksan ilmavoimat aiheuttivat melkoisia tappioita neuvostoilmavoimille. Neuvostoliiton voimat kuitenkin kasvoivat aikanaan, joten neuvostoilmavoimat tekivät suurhyökkäyksiä Suomea vastaan alkuvuonna 1944. Tarkoituksena oli kenties painostaa Suomi erillisrauhaan.
Suomi solmi erillisrauhan Neuvostoliiton kanssa erinäisten vaiheiden jälkeen syksyllä 1944. Voi havaita, että se tapahtui oikealla hetkellä ainakin yhdestä syystä. Saksalaisjoukkojen oli pakko vetäytyä Tallinnasta pian. Jos Suomi olisi ollut mukana sodassa Neuvostoliittoa vastaan vielä siinä vaiheessa, neuvostoilmavoimat olisivat lähteneet pommituslennoille kohti Helsinkiä Viron lentokentiltä.

Kirjoita kommentti

Lisää luettavaa

Itä-Pohjanmaata tehtiin Haapajärvellä

Itä-Pohjanmaata tehtiin Haapajärvellä


Itä-Pohjanmaata tehtiin Haapajärvellä

Lukutaito lisääntyi Suomessa sen jälkeen, kun oppivelvollisuuslaki tuli voimaan vuonna 1921. Lukutaitoisten haapajärvisten täytyi tyytyä tietenkin muualla Suomessa tehtyihin sanomalehtiin vielä silloin, kun kotipaikkakunnalla ei tehty omaa paikallislehteä. Maakuntalehdet ja aluelehdet laativat...

Rauha

Rauha


Rauha

Istun terassillani riipputuolissa. Katos antaa armahtavan varjon polttavassa helteessä. Istun silmät kiinni kuunnellen vienoja tuulikelloja, jotka helisevät tuulessa. Hetkeksi tavoitan sen lapsuuteni huolettomuuden, joka oli silloin se tavallinen mielentila. On kesä, hyppelen maantieltä kotiini...

Hiljaiset kädet

Hiljaiset kädet


Hiljaiset kädet

Miten noista käsistä onkaan tulleet noin pienet ja hennot. Ne lepäävät peitteellä liikkumattomina, kuin sanoen, että kaikki on nyt tehty. Vuosikymmenten askareet, monenlaiset päivät ovat liukuneet ohitse ihan kuin huomaamattomasti. Usein olen katsellut vanhusten käsiä ennenkin ja miettinyt...