Blogit
Kaksi kertaa evakkoon

Kaksi kertaa evakkoon

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 70 vuotta siitä, kun Suomi luovutti osan karjalaisalueestaan itänaapurille eli Neuvostoliitolle jatkosodan lopputuloksen seurauksena vuonna 1944. Sen seurauksena valtiovalta joutui asuttamaan kotinsa menettäneet ihmiset tynkä-Suomeen. Tästä on tullut suomen kieleen ”evakko”-sana, joka on muunnos ”evakuoida”-sanasta.
Itse asiassa karjalaiset lähtivät evakkomatkalle kaksi kertaa toisen maailmansodan aikana. Ensimmäinen matka ajoittui talvisodan ajalle, talvelle 1939–40. Suomen täytyi luovuttaa suurin osan Viipurin läänistä Neuvostoliitolle, joten luovutetun alueen asukkaat siirtyivät tynkä-Suomen alueelle.
Koska karjalaiset olivat Suomen kansalaisia, valtio oli velvollinen sijoittamaan heidät uudelleen. Siirtoväen asuttaminen tynkä-Suomeen nostatti kuitenkin kiistoja. Ruotsinkielinen sanomalehti Hufvudstadbladet vastusti suorasukaisesti siirtoväen asuttamista ruotsinkielisiin kuntiin. Myös Ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja, sisäministeri Ernst von Born lähti ovet paukkuen hallituksesta vuonna 1941.
Kun jatkosota syttyi kesällä 1941, Suomen valtio pyrki valtaamaan talvisodassa menetetyt alueet takaisin korkojen kera. Monet karjalaiset pystyivät palaamaan tynkä-Suomesta suomalaisjoukkojen takaisin valtaamaan Viipurin lääniin. Tällainen muuttoliike oli varmasti omiaan helpottamaan tynkä-Suomessa vallinnutta asuntopulaa.
Jatkosota ei kuitenkaan sujunut aivan siten, kuin sodanjohto oli toivonut alkuvaiheessa. Suomen armeijan täytyi vetäytyä kesällä 1944. Tämän lisäksi Neuvostoliitto sai syksyllä solmitun aseleposopimuksen mukaan pääpiirteissään samat alueet, jotka se oli saanut talvisodan rauhansopimuksen seurauksena neljä vuotta aikaisemmin.
Karjalainen siirtoväki joutui siis toiselle evakkomatkalle vuonna 1944, ja Suomi joutui jälleen kerran asuttamaan kotinsa menettäneet kansalaisensa. Yleisesti ottaen voi sanoa, että Oulun lääniin siirtyneet karjalaiset olivat lähtöisin Viipurin läänin pohjoisosasta. Eräät heistä saapuivat Haapajärvelle tässä vaiheessa.

Kirjoita kommentti

Lisää luettavaa

Itä-Pohjanmaata tehtiin Haapajärvellä

Itä-Pohjanmaata tehtiin Haapajärvellä


Itä-Pohjanmaata tehtiin Haapajärvellä

Lukutaito lisääntyi Suomessa sen jälkeen, kun oppivelvollisuuslaki tuli voimaan vuonna 1921. Lukutaitoisten haapajärvisten täytyi tyytyä tietenkin muualla Suomessa tehtyihin sanomalehtiin vielä silloin, kun kotipaikkakunnalla ei tehty omaa paikallislehteä. Maakuntalehdet ja aluelehdet laativat...

Rauha

Rauha


Rauha

Istun terassillani riipputuolissa. Katos antaa armahtavan varjon polttavassa helteessä. Istun silmät kiinni kuunnellen vienoja tuulikelloja, jotka helisevät tuulessa. Hetkeksi tavoitan sen lapsuuteni huolettomuuden, joka oli silloin se tavallinen mielentila. On kesä, hyppelen maantieltä kotiini...

Hiljaiset kädet

Hiljaiset kädet


Hiljaiset kädet

Miten noista käsistä onkaan tulleet noin pienet ja hennot. Ne lepäävät peitteellä liikkumattomina, kuin sanoen, että kaikki on nyt tehty. Vuosikymmenten askareet, monenlaiset päivät ovat liukuneet ohitse ihan kuin huomaamattomasti. Usein olen katsellut vanhusten käsiä ennenkin ja miettinyt...