Blogit
Mammutti ruokki esivanhempamme

Mammutti ruokki esivanhempamme

Kun kävelin Oulun torilla kerran loppukesän aikana, en voinut olla huomaamatta suurta mammuttia. Oikeastaan se oli mammutin keinotekoinen jäljitelmä, mutta se oli joka tapauksessa huomiota herättävä ilmestys. Sen nimeksi on mainittu Veeti.

Mammutti oli yksi niistä eläimistä, joita kivikauden ihmiset metsästivät. Ne olivat tuon ajan ihmisille epäilemättä liikkuvia lihatiskejä. Jos he saivat kaadettua sellaisen otuksen, klaanilla oli taas ruokaa joksikin aikaa. Niin ison eläimen metsästäminen edellytti hyvin suunniteltua ryhmätyötä, ja kivikauden metsästäjäryhmälle riitti epäilemättä yhden mammutin pyydystäminen yhden retken aikana.
Mammutit olivat kadonneet jo siihen mennessä, kun Egyptissä opittiin kirjoittamaan ja myös rakentamaan pyramideja. Silloin kun egyptiläiset rakensivat jo kivimonumentteja, Pohjolan kulttuuri oli vielä vaatimaton. Todennäköisesti suomalaisten esivanhemmat rakensivat kuitenkin sellaisia puurakennelmia, että he eivät paleltuneet talvella.

Mistä suomalaisten esivanhemmat sitten saapuivat? Minä muistan, kuinka biologian opettaja selitti yläasteen 9. luokalla, että suomalaisten alkukoti on jossakin Volga-joen tienoilla. Äidinkielen opettaja kuitenkin kertoi samana lukuvuonna, että teoriat yhteisestä alkukodista on hylätty. Näin ollen me oppilaat saimme ristiriitaista tietoa.

Esihistoriaa käsittelevät kirjat mainitsevat erään esivanhempien ryhmän kuuluneen vasarakirveskulttuuriin. Siihen kulttuuriin lukeutunutta väkeä saapui Etelä-Suomeen todennäköisesti Baltian suunnasta. Vasarakirveskulttuuri ulottui Keski-Euroopasta Baltiaan, Ruotsiin ja Suomeen.
Joka tapauksessa on varmaa, että kaikesta ”Suomi on ruotsalainen” -hehkutuksesta huolimatta Etelä-Suomessa oli järjestäytynyt yhteiskunta jo keskiajalla, kun alueen asukkaista tuli Ruotsin kuninkaan alamaisia. Olisiko parempi vaihtoehto ollut kuitenkin se, että suomalaisheimot olisivat rakentaneet oman valtakuntansa? Mahdollisesti.

Kirjoita kommentti

Lisää luettavaa

Itä-Pohjanmaata tehtiin Haapajärvellä

Itä-Pohjanmaata tehtiin Haapajärvellä


Itä-Pohjanmaata tehtiin Haapajärvellä

Lukutaito lisääntyi Suomessa sen jälkeen, kun oppivelvollisuuslaki tuli voimaan vuonna 1921. Lukutaitoisten haapajärvisten täytyi tyytyä tietenkin muualla Suomessa tehtyihin sanomalehtiin vielä silloin, kun kotipaikkakunnalla ei tehty omaa paikallislehteä. Maakuntalehdet ja aluelehdet laativat...

Rauha

Rauha


Rauha

Istun terassillani riipputuolissa. Katos antaa armahtavan varjon polttavassa helteessä. Istun silmät kiinni kuunnellen vienoja tuulikelloja, jotka helisevät tuulessa. Hetkeksi tavoitan sen lapsuuteni huolettomuuden, joka oli silloin se tavallinen mielentila. On kesä, hyppelen maantieltä kotiini...

Hiljaiset kädet

Hiljaiset kädet


Hiljaiset kädet

Miten noista käsistä onkaan tulleet noin pienet ja hennot. Ne lepäävät peitteellä liikkumattomina, kuin sanoen, että kaikki on nyt tehty. Vuosikymmenten askareet, monenlaiset päivät ovat liukuneet ohitse ihan kuin huomaamattomasti. Usein olen katsellut vanhusten käsiä ennenkin ja miettinyt...