Terveys

Miesten yleisin syöpä

Eturauhassyöpä on miesten tavallisin syöpämuoto, jota Suomessa todetaan vuosittain yli 3000 tapausta. Useimmat potilaat ovat eläkeikäisiä. Sairastuneiden keski-ikä on 71 vuotta.
Taudin kaikki syyt eivät ole selvillä, mutta perintötekijöillä on jonkin verran osuutta sen syntyyn. Myös testosteronilla on merkitystä, mutta aikaisemmin luultua vähemmän. Eturauhassyövän riskiä lisäävät runsas rasvan käyttö, lihavuus, tupakointi ja D-vitamiinin puute.
Eturauhassyövän esiintyvyydessä on kansainvälisiä eroja. Sairaus on jostakin syystä harvinainen Japanissa ja Kiinassa, kun taas USA:ssa, Länsi-ja Pohjois-Euroopassa se on yksi yleisimmistä syöpämuodoista.

Pitkään oireeton

Alkuvaiheessa eturauhasyöpä on pitkään oireeton. Kun oireita sitten ilmaantuu, ne ovat samantapaisia kuin eturauhasen hyvälaatuisessa liikakasvussa ja tulehduksessa tai muissa virtsateiden vaivoissa. Niitä ovat mm. tiheä virtsaamistarve, virtsasuihkun heikkous, tunne virtsarakon epätäydellisestä tyhjenemisestä, virtsarakon tyhjenemisen estyminen eli virtsaumpi ja verta virtsassa.
Jos edellä kuvattuja oireita miehellä on, niiden syy kannattaa selvittää pian, sillä jos ne johtuvat eturauhassyövästä, hoidolla on kiire.
Eturauhassyöpä lähettää etäpesäkkeitä usein luustoon, jolloin kipuja voi olla kylkiluissa ja selkärangassa. Joskus luustokipu tai yllättävä murtuma on eturauhassyövän ensimmäinen oire.
Eturauhassyöpä kehittyy melkein aina rauhasen ääriosiin, ja siksi se voidaan usein löytää peräsuolen kautta tunnustelemalla. Tutkimuksen aikana potilas on tutkimuslaverilla joko konttausasennossa tai makaa kyljellään polvet koukussa.

PSA-tutkimus kaksiteräinen keino

Laboratoriokokeista tärkein on PSA:n eli prostataspesifisen antigeenin pitoisuuden määritys verestä. Jos PSA-arvo on koholla, niin kokonaismäärän lisäksi tutkitaan myös ns. vapaan PSA:n määrä veren seerumissa. Mitä pienempi on vapaan PSA:n osuus, sitä suurempi on eturauhassyövän mahdollisuus.
PSA-tutkimuksen haitta on, että se voi antaa vääriä hälytyksiä ja aiheuttaa turhia tutkimuksia. Toistaiseksi suositellaankin, että PSA määritettäisiin vain niiltä, joilla on jotakin oireilua.
Peräsuolen kautta tehdyn kaikukuvaus- eli ultraäänitutkimuksen avulla voidaan jossain määrin selvittää eturauhasen rakennetta ja siinä olevia poikkeamia. Syöpää epäiltäessä tarvitaan kuitenkin mikroskooppista tutkimusta. Sitä varten eturauhasesta otetaan yleensä useita koepaloja. Koepalojen otto voidaan joutua kerran tai pari uusimaan.
Etäpesäkkeitä etsitään luustosta röntgenkuvien ja radioisotooppikartoituksen avulla. Laboratoriokokeista seerumin alkaalinen fosfataasientsyymi voi paljastaa etäpesäkkeiden olemassaolon.

Hoito valitaan yksilökohtaisesti

Hoidon valintaan vaikuttavat kasvaimen laatu, levinneisyys, mahdolliset etäpesäkkeet, potilaan ikä ja omat mielipiteet. Joskus tyydytään pelkkään seurantaan etenkin iäkkäillä potilailla, joilla on muitakin tauteja.
Syöpä, joka ei ole levinnyt eturauhasen ulkopuolelle, voidaan hoitaa, kun eturauhanen poistetaan leikkauksella. Kirurgisen hoidon jälkeen potilaan ennuste on melko hyvä. Haittavaikutuksina voi ilmaantua erektiohäiriöitä ja virtsankarkailua.
Sädehoitoa käytetään leikkauksen vaihtoehtona syövissä, jotka eivät ole levinneet. Se voidaan toteuttaa myös niin sanottuna tykösädehoitona, jolloin eturauhaseen viedään radioaktiivisia jodi- tai palladiumjyväsiä. Sädehoidettujen potilaidenkin ennuste on melko hyvä.
Eturauhasen ulkopuolelle levinneissä kasvaimissa leikkaus tai sädehoito eivät enää riitä. Silloin käytetään hormonitoimintaan vaikuttavia hoitoja, esimerkiksi miessukuhormonin vastaanvaikuttajia, estrogeenejä tai kastraatiota, joka voidaan toteuttaa joko kemiallisesti tai perinteisesti kivekset poistamalla. Joka toiselle eturauhassyöpäpotilaalle on hormonihoidoista hyötyä.
Eturauhassyövissä, joihin hormonihoidotkaan eivät tehoa, käytetään mm solunsalpaajahoitoja. Mahdollinen kipu hoidetaan lääkkeillä, kuten kipulaastareilla. Kipua aiheuttavaa syöpäpesäkettä voidaan pienentää myös sädehoidon avulla.
Hoidettuja eturauhassyöpäpotilaita seurataan aluksi niissä erikoissairaanhoidon yksiköissä, joissa hoito toteutettiin. Myöhemmin seuranta tapahtuu perusterveydenhuollossa eli terveyskeskuksissa, työterveysasemilla tai yksityisillä lääkäreillä.

Heikki-Takala

 

 

 

 

 

 
Perhelääkäri
Heikki Takala

Kirjoita kommentti

Lisää luettavaa

Diabetes ei ole mikään pikku juttu

Diabetes ei ole mikään pikku juttu


Diabetes ei ole mikään pikku juttu

Diabeteskerhon vetäjän tehtävät jättävä Barbro Jaakonaho tunnustaa, miten hän nuorena opiskelijana ajatteli, että diabetes on pikku juttu. Lääkettä pistetään ja siinä se. Farmaseutin opintojen aikana hän kuitenkin kiinnostui ja innostui aiheesta ja huomasi, ettei diabetes mikään pikku juttu...


Ruokavalio tepsii


Ruokavalio tepsii

Marita/Lupasin vielä kertoa, miten ruokavalio on vaikuttanut veriarvoihin. Usein väitetään, että ruokavaliolla ja painopudotuksella ei pysty kolesteroliarvoja paljon pudottamaan. Nyt voin vakuuttaa, että se onnistuu. Kokonaiskolesteroli putosi 5,6:sta 4,8:aan eli normaaliarvoon. Hyvän...

Kevyempänä kevääseen!

Kevyempänä kevääseen!


Kevyempänä kevääseen!

Toimituksen terveysremontti on saatu onnellisesti päätökseen. Ilmeistäkin voitte päätellä, että kaikki ovat tyytyväisiä saavutuksiinsa. Olo on kevyempi ja mieli iloisempi. Ja ennen kaikkea jokaisen terveys on kohentunut. Läskiä suli terveysrempan aikana yhteensä 30 kiloa. Terveellinen elämä ei...