Blogit
Luterilainen kirkko kriisissä

Luterilainen kirkko kriisissä

Tällä hetkellä ei voi välttyä ajatukselta, että Suomen luterilainen kirkko on ajautunut kriisiin. Tämä kriisi johtuu seurakuntalaisten joukkoeroamisesta. Kirkko on tietenkin kohdannut kriisejä ja haasteita myös aikaisemmin. Yhtenä niistä voi pitää 1920-luvulla säädettyä uskonnonvapauslakia, jota eräs kansanedustajana ollut luterilainen pappi luonnehti vasemmiston ja liberaalien hyökkäykseksi kirkkoa vastaan.

Jos joku tahtoi erota kirkosta 1900-luvun alussa, hänen täytyi vierailla sitä varten kirkkoherranvirastossa. Epäilemättä vierailu vaati rohkeutta. Tilanne kuitenkin muuttui, kun Internettiin perustettiin palvelu heille, jotka haluavat erota kirkosta. Tämä palvelu on mahdollistanut suoranaiset joukkoeroamiset kirkosta.
Voi havaita, että varhaisissa joukkoeroamisissa oli kysymys siitä, että arvoliberaalit henkilöt erosivat kirkosta. Kysymyksessä saattoi olla naispappeuteen liittynyt kiista. Naispappeutta vastustavat miespapit eivät tee mielellään yhteistyötä naispappien kanssa.

Oma lukunsa on ollut Kristillisdemokraattien puheenjohtajan Päivi Räsäsen arvokonservatiiviset lausunnot. Olen ihmetellyt sitä, kuinka monet ihmiset ovat samaistaneet Kristillisdemokraatit ja luterilaisen kirkon sillä perusteella, että puolueen nimessä on ”kristillis”-sana.
Tutkimuksen mukaan monet suomalaiset eivät osaa hahmottaa sitä, mitkä puolueet ovat hallituksessa. Kuinka he siis tietäisivät sitä, että osa Kristillisdemokraattien jäsenistä kuuluu luterilaisen kirkon ulkopuolisiin vapaisiin suuntauksiin?

Viimeisin eroaalto luterilaisesta kirkosta johtuu siitä, että eduskunnan enemmistö hyväksyi sukupuolineutraalin avioliiton. Sen lisäksi itse arkkipiispa antoi julkisesti tukensa lakialoitteelle, joten suuri joukko lakialoitetta vastustaneita arvokonservatiiveja erosi kirkosta tällä kerralla.
Kun aikaa kuluu, ehkä monet sukupuolineutraalin lakialoitteen vastustajat huomaavat, että tämä uusi laki ei vaikuta heidän elämäänsä.

Kirjoita kommentti

Lisää luettavaa

Itä-Pohjanmaata tehtiin Haapajärvellä

Itä-Pohjanmaata tehtiin Haapajärvellä


Itä-Pohjanmaata tehtiin Haapajärvellä

Lukutaito lisääntyi Suomessa sen jälkeen, kun oppivelvollisuuslaki tuli voimaan vuonna 1921. Lukutaitoisten haapajärvisten täytyi tyytyä tietenkin muualla Suomessa tehtyihin sanomalehtiin vielä silloin, kun kotipaikkakunnalla ei tehty omaa paikallislehteä. Maakuntalehdet ja aluelehdet laativat...

Rauha

Rauha


Rauha

Istun terassillani riipputuolissa. Katos antaa armahtavan varjon polttavassa helteessä. Istun silmät kiinni kuunnellen vienoja tuulikelloja, jotka helisevät tuulessa. Hetkeksi tavoitan sen lapsuuteni huolettomuuden, joka oli silloin se tavallinen mielentila. On kesä, hyppelen maantieltä kotiini...

Hiljaiset kädet

Hiljaiset kädet


Hiljaiset kädet

Miten noista käsistä onkaan tulleet noin pienet ja hennot. Ne lepäävät peitteellä liikkumattomina, kuin sanoen, että kaikki on nyt tehty. Vuosikymmenten askareet, monenlaiset päivät ovat liukuneet ohitse ihan kuin huomaamattomasti. Usein olen katsellut vanhusten käsiä ennenkin ja miettinyt...