Blogit
Sateenvarjovallankumouksen keskellä

Sateenvarjovallankumouksen keskellä

Päivä 79. Katson televisiosta suoraa lähetystä, kun viimeistä leiriä ja katusulkuja puretaan Causeway Bayssa. Syyskuun 26. päivä jää Hong Kongissa historiaan, koska silloin alkoivat laajalle levinneet protestit. Mieltä on osoitettu kauan ja voimakkaasti demokratian puolesta. Mielenosoittajat ovat vaatineet Hongkongin johtajan Leung Chun-yingin eroa ja vapaita vaaleja vuonna 2017.

Olen nähnyt täällä asuessa jo useita mielenosoitusmarsseja eri aiheista. Kaikki ovat sujuneet rauhallisesti ilman välikohtauksia, aiheuttaneet ainoastaan pieniä muutoksia liikenteessä ja ehkä maininnan paikallislehdessä. Tällä kertaa koko kaupunkia hätkähdytti mellakkapoliisien voimankäyttö heti mielenosoituksen alkumetreillä.

Katsoin silloinkin televisiosta suoraa lähetystä miten tilanne eteni. Tuntui aivan uskomattomalta, miten tavallinen sunnuntai muuttui iltaa kohden aivan joksikin muuksi. Ihan kuin kaikki olisi tapahtunut eri maassa! Paikalla oli kymmeniätuhansia ihmisiä, joista suurin osa opiskelijoita reppuineen ja hetkeä myöhemmin ilmassa on kyynelkaasua ja pippurisumutetta. Kaaos oli kauheaa katsottavaa.

Kyynelkaasun käyttäminen on ollut Hong Kongissa erittäin harvinaista ja se tuomittiin välittömästi. Väkivallatonta mielenosoitusta kannattavat ihmiset suojautuivat sateenvarjoin ja niistä tuli myös protestien symboli. Mielenosoituksesta käytetään yleisesti nimeä Umbrella Revolution (Sateenvarjovallankumous).

Suomessa ei ole alun yhteenottojen jälkeen asiasta suuremmin uutisoitu, mutta mielenosoitus on tosiaan jatkunut täällä tosiaan yli kaksi kuukautta. Tilannetta on voinut seurata koko ajan eri medioista. Erikoisinta on ollut ehkä se, miten vähän omaan elämään tämä kaikki on vaikuttanut. Causeway Bay ja hallintoalue Admiralty ovat molemmat vajaan reilun kilometrin päässä kotoa.

Lokakuussa kaiken huomasi vain siitä, etteivät ratikat kulkeneet, yksi metroasema oli suljettu ja liikenne oli jumissa pienemmillä teillä. Elämä jatkui täysin normaalisti, eikä olisi mitenkään voinut uskoa, että vähän matkan päässä parhaimmillaan satatuhatta ihmistä oli kerääntynyt hallintorakennusten ympärille.

On ollut mielenkiintoista nähdä miten mielenosoitusalue on muuttunut toimivaksi telttakyläksi palveluineen (ruokapisteet, parturi, ensiapu, opiskelupiste jne.) Vältin noita alueita kuitenkin myöhään iltaisin, erityisesti viikonloppuina. Tilanteen tasaantuessa kävimme muutamia kertoja kävelyllä alueilla. Kuuntelin iho kananlihalla, kun kymmenet tuhannet ihmiset huusivat kuorossa ”eroa, eroa” ja lauloivat.

Protestialueista muodostui myöhemmin eräänlainen nähtävyys. Ihmettelemässä kiersivät kaiken ikäiset ihmiset, niin paikalliset kuin turistitkin. Harvoin miljoonakaupungissa voi kävellä kirjaimellisesti suoraan kotiinsa: 8- kaistainen valtatie oli viikkoja suljettu. Nyt on ollut mahdollisuus katsoa kaupunkia ja elämää eri perspektiiveistä.  Hienoa ja erikoista aikaa, kaikesta huolimatta. Onneksi joulurauha taitaa laskeutua tännekin, vaikka tällä hetkellä katson televisiosta opiskelijaa, joka heiluttaa ”It´s just the beginning” (Tämä on vasta alku)- lippua.

Kirjoita kommentti

Lisää luettavaa

Itä-Pohjanmaata tehtiin Haapajärvellä

Itä-Pohjanmaata tehtiin Haapajärvellä


Itä-Pohjanmaata tehtiin Haapajärvellä

Lukutaito lisääntyi Suomessa sen jälkeen, kun oppivelvollisuuslaki tuli voimaan vuonna 1921. Lukutaitoisten haapajärvisten täytyi tyytyä tietenkin muualla Suomessa tehtyihin sanomalehtiin vielä silloin, kun kotipaikkakunnalla ei tehty omaa paikallislehteä. Maakuntalehdet ja aluelehdet laativat...

Rauha

Rauha


Rauha

Istun terassillani riipputuolissa. Katos antaa armahtavan varjon polttavassa helteessä. Istun silmät kiinni kuunnellen vienoja tuulikelloja, jotka helisevät tuulessa. Hetkeksi tavoitan sen lapsuuteni huolettomuuden, joka oli silloin se tavallinen mielentila. On kesä, hyppelen maantieltä kotiini...

Hiljaiset kädet

Hiljaiset kädet


Hiljaiset kädet

Miten noista käsistä onkaan tulleet noin pienet ja hennot. Ne lepäävät peitteellä liikkumattomina, kuin sanoen, että kaikki on nyt tehty. Vuosikymmenten askareet, monenlaiset päivät ovat liukuneet ohitse ihan kuin huomaamattomasti. Usein olen katsellut vanhusten käsiä ennenkin ja miettinyt...