Blogit
Pysähdy – kurkista lukitun oven taakse!

Pysähdy – kurkista lukitun oven taakse!

Tämä vuosi on alkanut synkissä tunnelmissa niin täällä Suomessa kuin muualla Euroopassakin. Monia ihmisiä on varmaan mietityttänyt Suomen taloudellinen tilanne, viimeaikaiset tapahtumat Ranskassa tai Oulussa tapahtunut kahden ihmisen hengen vaatinut surma.

Tällaiset tapahtumat ovat aina järkyttäviä ja ne varmasti mietityttää.Itsekin olen niitä jonkin verran viimeaikoina pohtinut. Olen kuitenkin tullut siihen tulokseen, että meidän ei tarvitse emmekä me voi millään auttaa kaikkia maapallon ihmisiä, jotka ovat avun tarpeessa.

Mitä me sitten voisimme tehdä? Me voimme huolehtia ensiksi siitä, että minulla itselläni on kaikki hyvin. Tämä ei tarkoita sitä, että sinä tai minä olisimme itsekkäitä. Se tarkoittaa vain sitä, että joskus on hyvä pysähtyä miettimään mitä minulle kuuluu? Jos voit itse huonosti et voi auttaa muita, etkä näe ympärilläsi tapahtuvia hyviä asioita. Etkä välttämättä edes jaksa iloita ympärillä olevista positiivisista asioista, vaikka sitä haluaisitkin.

Tällaisessa tilanteessa kannattaa yrittää löytää joku ystävä tai ammattilainen, jolle voit avata sanaisen arkkusi sellaisena kuin olet, vaikka se ei aina ole helppoa. Sen tiedän kokemuksesta! Ajattelen, että ihmisen mieli on kuin lukittu ovi, jota kukaan ei voi avata ellet sitä itse halua, eikä kukaan voi tietää mitä tuon oven takana on, jos et itse sitä aukaise ja vähän raota.

Aika monesti lukon aukaisemiseen tarvitaan avain, eli tässä tapauksessa joku läheinen ystävä.  Läheisen ystävän kanssa lukon avaaminen ja oven taakse kurkistaminen on turvallista. Joskus lukon avaamiseen riittää yksi sana. Ihmismieli on ihmeellinen!

Kirjoita kommentti

Lisää luettavaa

Itä-Pohjanmaata tehtiin Haapajärvellä

Itä-Pohjanmaata tehtiin Haapajärvellä


Itä-Pohjanmaata tehtiin Haapajärvellä

Lukutaito lisääntyi Suomessa sen jälkeen, kun oppivelvollisuuslaki tuli voimaan vuonna 1921. Lukutaitoisten haapajärvisten täytyi tyytyä tietenkin muualla Suomessa tehtyihin sanomalehtiin vielä silloin, kun kotipaikkakunnalla ei tehty omaa paikallislehteä. Maakuntalehdet ja aluelehdet laativat...

Rauha

Rauha


Rauha

Istun terassillani riipputuolissa. Katos antaa armahtavan varjon polttavassa helteessä. Istun silmät kiinni kuunnellen vienoja tuulikelloja, jotka helisevät tuulessa. Hetkeksi tavoitan sen lapsuuteni huolettomuuden, joka oli silloin se tavallinen mielentila. On kesä, hyppelen maantieltä kotiini...

Hiljaiset kädet

Hiljaiset kädet


Hiljaiset kädet

Miten noista käsistä onkaan tulleet noin pienet ja hennot. Ne lepäävät peitteellä liikkumattomina, kuin sanoen, että kaikki on nyt tehty. Vuosikymmenten askareet, monenlaiset päivät ovat liukuneet ohitse ihan kuin huomaamattomasti. Usein olen katsellut vanhusten käsiä ennenkin ja miettinyt...