Blogit
Taas on se päivä

Taas on se päivä

Taas on se päivä. Vedetään itsesäälin tuttu ja turvallinen viltti pään yli. Käperrytään sinne alle ihan pieneksi ja kurjaksi olioksi. Kierretään kädet oman itsen ympärille ja hyssytetään ressukkaa kuin pientä lasta. Ja kun on aikansa rypenyt tuossa liejussa niin pieni toivonsädekin uskaltaa tunkeutua ohueksi kuluneen viltin lävitse. Ehkei peli olekaan vielä menetetty. Tämän jään ja lumen alla virtaa hentoja puroja, ensimmäiset arat rentukat puskevat esiin. Jokin minua suurempi puhuu lempeällä äänellä. Vakuuttaa rakastavansa kaikista vioistani ja mokauksistani huolimatta. Näkee jopa tämän toukankoteloni kauniina ja ihmeellisenä. Mutta kaikkein eniten häntä kiinnostaa sisäinen ihmiseni. Vaikka se on vain keskenkasvuinen lapsi, joka monessa elämän kilpatehtävässä jäi viimeiselle sijalle .Lapsi, joka on välillä valmiina heittämään leikin kesken. Sanomaan, se oli sitten siinä. Mutta aina tuo suurempi rohkaisee jatkamaan matkaa. Kehottaa katselemaan ympärille ja näkemään toiset ihan yhtä avuttomat kulkijat. Joillakin on vain kestävämpi suojanaamio, matkan kovettamat jäsenet. Silti tuska ja särky ovat samat. Ihmisenä olemisen kipu loppuun saakka. Tänä päivänä kun taivaanrannalle nousee tummia pilviä, sodan torvet toitottavat uhkaavasti ennen niin rauhallisen maamme ympärillä, tarvitsemme rohkaisun ääniä. Ei enää piiloutumista itsesäälin kuluneen peiton alle. Keskitysleirillä kuollut Dietrich Bonhoeffer kirjoittaa virtenä tutuksi tulleessa runossaan rohkaisevasti näin; ” Hyvyyden voiman uskollinen suoja, piirittää meitä, kuinka käyneekin. Illasta aamuun kanssamme on Luoja. Häneltä saamme huomispäivänkin.”

Kuva: Taru Alajoutsijärvi

Kirjoita kommentti

Lisää luettavaa

Itä-Pohjanmaata tehtiin Haapajärvellä

Itä-Pohjanmaata tehtiin Haapajärvellä


Itä-Pohjanmaata tehtiin Haapajärvellä

Lukutaito lisääntyi Suomessa sen jälkeen, kun oppivelvollisuuslaki tuli voimaan vuonna 1921. Lukutaitoisten haapajärvisten täytyi tyytyä tietenkin muualla Suomessa tehtyihin sanomalehtiin vielä silloin, kun kotipaikkakunnalla ei tehty omaa paikallislehteä. Maakuntalehdet ja aluelehdet laativat...

Rauha

Rauha


Rauha

Istun terassillani riipputuolissa. Katos antaa armahtavan varjon polttavassa helteessä. Istun silmät kiinni kuunnellen vienoja tuulikelloja, jotka helisevät tuulessa. Hetkeksi tavoitan sen lapsuuteni huolettomuuden, joka oli silloin se tavallinen mielentila. On kesä, hyppelen maantieltä kotiini...

Hiljaiset kädet

Hiljaiset kädet


Hiljaiset kädet

Miten noista käsistä onkaan tulleet noin pienet ja hennot. Ne lepäävät peitteellä liikkumattomina, kuin sanoen, että kaikki on nyt tehty. Vuosikymmenten askareet, monenlaiset päivät ovat liukuneet ohitse ihan kuin huomaamattomasti. Usein olen katsellut vanhusten käsiä ennenkin ja miettinyt...