Blogit
Katolisuuden jäljillä

Katolisuuden jäljillä

Suomen suurin kirkkokunta voisi olla roomalaiskatolinen kirkko, paavin kirkko, jos asiat olisivat menneet toisin. Tämä toteamus voi herättää kummastusta, koska tosiasia on, että myös Suomea hallinnut Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa irrotti valtakuntansa kirkon paavin kirkosta 1500-luvulla. Tapahtumaa kutsutaan uskonpuhdistukseksi.

Harva ehkä tietää, että aikanaan kuninkaaksi noussut Kustaa Vaasan poika Juhana tunsi kiinnostusta katolisuutta kohtaan. Hän oli avioitunut katolisen puolalaisen Katariina Jagellonican kansa. Heidän poikansa Sigismund oli myöhemmin vuorostaan Ruotsin kuninkaana. Yleensä Puolassa oleskellut Sigismund oli kastettu äitinsä uskontoon.
Voi sanoa, että Juhana kannatti jonkinlaista ekumeniaa luterilaisuuden ja katolisuuden välillä. Hänen hovissaan oleskeli katolisia pappeja, ja kuninkaalla oli yhteydet Roomassa asuneeseen paaviin. Jos Ruotsi ja Suomi olisi palautettu katolisuuteen, tapahtumaa olisi voinut kutsua vastauskonpuhdistukseksi.

Kuningas Juhana ei mennyt niin pitkälle, että olisi yrittänyt toteuttaa vastauskonpuhdistuksen. Hän toivoi Rooman paavilta tiettyjä erivapauksia kuningaskuntansa kirkolle. Ruotsalaisilla papeilla ja suomalaisilla papeilla täytyi olla oikeus solmia avioliittoja. Paavi kuitenkin torjui tuollaisen ehdon, koska katolisen kirkon papit eivät voi avioitua.

Juhanalla oli myös syytä pelätä, mitä ruotsalaiset katolisuuden vastustajat olisivat tehneet, jos vastauskonpuhdistus olisi käynnistynyt. Yksi heistä oli kuninkaan oma veli, herttua Kaarle. Olisiko Kaarle jopa varustanut oman armeijan ja marssinut veljeään vastaan?

Vastauskonpuhdistus ei siis koskaan toteutunut Ruotsissa eikä Suomessa, joten täällä vietetään uskonpuhdistuksen 500-vuotismuistojuhlaa vuonna 2017. Katolinen kirkko kuitenkin palasi luterilaiseen Suomeen jo ennen uskonnonvapauslain laatimista. Näin ollen Suomen suurimmissa kaupungeissa voi olla ainakin yksi pieni katolinen kirkko, kuten myös Oulussa.

Kirjoita kommentti

Lisää luettavaa

Itä-Pohjanmaata tehtiin Haapajärvellä

Itä-Pohjanmaata tehtiin Haapajärvellä


Itä-Pohjanmaata tehtiin Haapajärvellä

Lukutaito lisääntyi Suomessa sen jälkeen, kun oppivelvollisuuslaki tuli voimaan vuonna 1921. Lukutaitoisten haapajärvisten täytyi tyytyä tietenkin muualla Suomessa tehtyihin sanomalehtiin vielä silloin, kun kotipaikkakunnalla ei tehty omaa paikallislehteä. Maakuntalehdet ja aluelehdet laativat...

Rauha

Rauha


Rauha

Istun terassillani riipputuolissa. Katos antaa armahtavan varjon polttavassa helteessä. Istun silmät kiinni kuunnellen vienoja tuulikelloja, jotka helisevät tuulessa. Hetkeksi tavoitan sen lapsuuteni huolettomuuden, joka oli silloin se tavallinen mielentila. On kesä, hyppelen maantieltä kotiini...

Hiljaiset kädet

Hiljaiset kädet


Hiljaiset kädet

Miten noista käsistä onkaan tulleet noin pienet ja hennot. Ne lepäävät peitteellä liikkumattomina, kuin sanoen, että kaikki on nyt tehty. Vuosikymmenten askareet, monenlaiset päivät ovat liukuneet ohitse ihan kuin huomaamattomasti. Usein olen katsellut vanhusten käsiä ennenkin ja miettinyt...