Blogit
Tunteiden kirjoa

Tunteiden kirjoa

Olen ollut parin kuukauden ajan niin sanotusti nokka kiinni kirjassa ja lukenut, niin ahkerasti etten ole ehtinyt juuri kirjoittelemaan. Nyt päätin kuitenkin jälleen aukaista sanaisen arkkuni ja teroittaa melkein jo täysin tylsistyneen kynän? Vaikka en ole vähään aikaan kirjoitellut, se ei tarkoita sitä, että en ajattelisi ja pohtisi asioita. Päinvastoin taidan pohdiskella elämää joskus vähän liikaakin, niin että en saa edes yöllä nukuttua.

Tänä keväänä olen pääsykokeisiin lukemisen lomassa pohtinut muun muassa sitä miten monin eri tavoin asioihin, vaikeisiinkin sellaisiin voi suhtautua, mutta ajattelen myös joitakin ihan arkipäiväisiä asioita, kuten tämän kesän kylmää ja sateista säätä tai ihan mitä tahansa muuta asiaa tässä maailmassa. Kaikkien asioiden pitäisi olla meidän mielestä aina paremmin, kuin ne ovat nyt. Harvoin olemme tyytyväisiä siihen mitä meillä on, ja vielä harvemmin muistamme olla kiitollisia siitä.

Itse olen melko positiivinen luonne, ainakin kuulen usein ihmisten sanovan niin. Olen huomannut vuosien aikana, että iloinen luonteeni ja positiivinen elämänasenteeni pysäyttävät monia ihmisiä ja olen saanut itsekin monesti pysähtyä tämän asian äärellä.
On ollut jotenkin erityisen antoisaa huomata se, kuinka seurassani olevat ihmiset kokevat saavansa minulta paljon ja monesti he ihmettelevät elämäniloani ja aitouttani, joka minusta kumpuaa sekä itkun että naurun muodossa. Tällä tarkoitan sitä, että pystyn näyttämään aidosti tunteeni.

Olen ihmetellyt usein sitä, kuinka tunteet kulkevat käsi kädessä. Usein huomaan, että itken ja nauran yhtä aikaa jollekin tietylle asialle. Joskus minua naurattaa, vaikka sisimmässäni itken. Tällaista on varmaan toisinaan kaikilla ihmisillä. Tunteiden näyttäminen ei yleensä ole helppoa meille suomalaisille, mutta joskus se on ihan normaalia itkeä, eikä siinä ole mitään hävettävää. Vaikkakin joskus se siltä tuntuu ja saattaa ehkä joitakin pelottaa.
Päinvastoin, ne jotka osaavat näyttää tunteensa, voisivat olla kiitollisia ja onnellisia siitä, koska tiedän, että useille se ei ole niin helppoa. Ehkä yhteiskuntakin asettaa tiettyjä olettamuksia siitä, miten tulee toimia tietyissä tilanteissa.

Kirjoita kommentti

Lisää luettavaa

Itä-Pohjanmaata tehtiin Haapajärvellä

Itä-Pohjanmaata tehtiin Haapajärvellä


Itä-Pohjanmaata tehtiin Haapajärvellä

Lukutaito lisääntyi Suomessa sen jälkeen, kun oppivelvollisuuslaki tuli voimaan vuonna 1921. Lukutaitoisten haapajärvisten täytyi tyytyä tietenkin muualla Suomessa tehtyihin sanomalehtiin vielä silloin, kun kotipaikkakunnalla ei tehty omaa paikallislehteä. Maakuntalehdet ja aluelehdet laativat...

Rauha

Rauha


Rauha

Istun terassillani riipputuolissa. Katos antaa armahtavan varjon polttavassa helteessä. Istun silmät kiinni kuunnellen vienoja tuulikelloja, jotka helisevät tuulessa. Hetkeksi tavoitan sen lapsuuteni huolettomuuden, joka oli silloin se tavallinen mielentila. On kesä, hyppelen maantieltä kotiini...

Hiljaiset kädet

Hiljaiset kädet


Hiljaiset kädet

Miten noista käsistä onkaan tulleet noin pienet ja hennot. Ne lepäävät peitteellä liikkumattomina, kuin sanoen, että kaikki on nyt tehty. Vuosikymmenten askareet, monenlaiset päivät ovat liukuneet ohitse ihan kuin huomaamattomasti. Usein olen katsellut vanhusten käsiä ennenkin ja miettinyt...