Blogit
Pienen paikalla

Pienen paikalla

Olin jokin aika sitten lomalla eräässä kehitysvammaisten palvelutalossa, koska halusin nähdä millaista siellä on, Toiseksi olen miettinyt tulevaisuutta, ja sitä missä haluaisin asua. Totesin, että tuon tyylinen paikka ei ole minulle sopiva, mutta voin käydä siellä aina välillä.
Mutta vierailu ei suinkaan ollut huono kokemus, päinvastoin positiivinen. Tässä blogissa kerron millaisia ajatuksia vierailu minussa herätti

Ensinnäkin vierailu karisti sekä muiden ihmisten negatiivia ennakkoluuloja kehitysvammaisista, se muutti myös minun omaa käsitystä heistä, siitä huolimatta, että olen itse ollut elämäntilanteeni vuoksi aika paljon tekemisissä tällaisten ihmisten kanssa. Täytyy myöntää, että ensimmäinen ajatus paikkaan tullessa oli se, että mihinkähän minä olen tullut? Mutta todellisuudessa ei mennyt kuin hetki, kun ensimmäiset asukkaat jo tekivät rohkeasti tuttavuutta ja minä yritin hämmästyneenä vastailla.

Mitä sitten hämmästyin? Hämmästyin sitä ujostelematonta ja rohkea tapaa jolla nämä kehitysvammaiset asukkaat tekivät tuttavuutta ja toivottivat tervetulleeksi. Luulen, että meillä monella on oppimista tässä asiassa. Voisimmepa yhtä rohkeasti ja avoimin mielin kysyä tutulta tai vakkapa vähemmän tutulta arjen askareitten keskelläkin, että miten sinä jaksat tänään?
Tosin tiedän, että se ei ole aina niin helppoa kummallekkaan osapuolelle, mutta voit silti tietämättäsi olla valopilkku toiselle harmaan päivän keskellä.

Toinen asia mitä hämmästelin, oli se pyyteetön ilo pienistä arjen asioista ja se miten nopeasti tunteet vaihtelivat iloisesta surulliseen, tai toisinpäin. Huomasin senkin, että kehitysvammaiset kokevat tunteita samalla tavalla kuin sinä ja minä. iloa, surua, tuskaa, kaipausta, ikävää, itkua sekä naurua, sillä he ovat ihmisiä erilaisuudestaan huolimatta. Oli aika pysäyttävää huomata tämä jälleen kerran.

Näiden muutaman loma päivän aikana sain olla pienen paikalla oppimassa ja ihmetellä sitä miten lapsellisen onnellisia he yleensä ovat.

Kirjoita kommentti

Lisää luettavaa

Itä-Pohjanmaata tehtiin Haapajärvellä

Itä-Pohjanmaata tehtiin Haapajärvellä


Itä-Pohjanmaata tehtiin Haapajärvellä

Lukutaito lisääntyi Suomessa sen jälkeen, kun oppivelvollisuuslaki tuli voimaan vuonna 1921. Lukutaitoisten haapajärvisten täytyi tyytyä tietenkin muualla Suomessa tehtyihin sanomalehtiin vielä silloin, kun kotipaikkakunnalla ei tehty omaa paikallislehteä. Maakuntalehdet ja aluelehdet laativat...

Rauha

Rauha


Rauha

Istun terassillani riipputuolissa. Katos antaa armahtavan varjon polttavassa helteessä. Istun silmät kiinni kuunnellen vienoja tuulikelloja, jotka helisevät tuulessa. Hetkeksi tavoitan sen lapsuuteni huolettomuuden, joka oli silloin se tavallinen mielentila. On kesä, hyppelen maantieltä kotiini...

Hiljaiset kädet

Hiljaiset kädet


Hiljaiset kädet

Miten noista käsistä onkaan tulleet noin pienet ja hennot. Ne lepäävät peitteellä liikkumattomina, kuin sanoen, että kaikki on nyt tehty. Vuosikymmenten askareet, monenlaiset päivät ovat liukuneet ohitse ihan kuin huomaamattomasti. Usein olen katsellut vanhusten käsiä ennenkin ja miettinyt...