Uutiset
Oppia työntekoon pienestä pitäen

Oppia työntekoon pienestä pitäen

Harjoittelupojat 2

Reijo Vähätiitto kertoo pojille, miten työtapaturmia pyritään ehkäisemään,

Jos parikymppisen työnhakijan CV:ssä näkyy, että hän on tehnyt ensimmäiset työharjoittelut 11-vuotiaana ja ollut mukana yrittäjyysopetuksessa, luulisi työhönottajan silmät avautuvan. Viidesluokkalaiset Jere Tölli ja Eino Nikula voivat joskus tällaisen ansioluettelon esittää.
Pojat ovat mukana Martinmäen koulun       työelämäkasvatus- ja yrittäjyyshankkeessa, jossa oppilaat pääsevät kokeilemaan työelämää omassa kummiyrityksessä. Jere ja Eino löysivät työpaikan Inwidon Haapajärven tehtaalta.
Tiivi-ikkunoiden valmistus ehtii tulla pojille tutuksi, sillä he käyvät Inwidolla tänä lukuvuonna neljä kertaa, samoin kuudennella luokalla.
Tiistaina pojat olivat töissä toista kertaa. Tehtaan johtaja Reijo Vähätiitto kertoo, että työpaikan saadakseen on pitänyt käydä läpi normaali työnhaku.
– Pojat lähettivät ensin työhakemuksen, jonka perusteella kutsuin heidän haastatteluun. Samalla kertaa kerroin heille, että he saavat töitä ja sovittiin ensimmäinen työpäivä.
Poikien mielestä työhakemuksen tekeminen ei ollut vaikeaa, kun heillä oli opettajan antama malli.
– Työhaastattelu kyllä jännitti kovasti, Jere  tunnustaa.
Reijo uskoo, että nämä pojat ainakin jatkossa tietävät, miten esimerkiksi kesätyön haussa pitää toimia.
– Liian usein meille tulee sähköpostilla hakemuksia, joissa kysytään vaan, olisko töitä. Mukana ei ole minkäänlaisia yhteystieto.
Reijo tähdentääkin, että työhakemuksessa pitää aina esitellä itsensä ja kertoa koulutuksestaan ja kokemuksestaan. Pahitteeksi ei ole vaikka hakemuksen lähettämisen jälkeen vielä soittaa.

Poikien ensimmäinen kolmen tunnin työpäivä marraskuussa sujui mukavasti. Pojat tutustuivat tehtaaseen ja sen työturvallisuusmääräyksiin sekä saivat ensimmäiset pienet työtehtävät.
– Meillä ei kovin paljon ole tehtäviä, joita alaikäisten voi antaa tehdä, mutta aina jotakin keksitään, johtaja lupaa.
Hän miettikin, että keväällä pojat voisi ottaa mukaan messuosaston rakentamiseen, jos sopivat messut sattuvat kohdalle.
Opettaja oli antanut pojille tehtäväksi tällä kerta pienen kirjoitelman, jossa kerrotaan toisen työpäivän kokemuksia. Päivän aikana Reijo antoi pojille rautaisannoksen työturvallisuusoppia, josta kirjoitelma ilmeisesti syntyy.
– Loppupäivästä on tarkoitus vielä tehdä hieman toimiston järjestelytöitä.
Jere ja Eino ovat molemmat aiemmin tutustuneet isiensä työpaikkoihin. Jeren isä ajaa rekkaa ja kuljettaa Tiivin ikkunoita, vaikka ei suorassa työsuhteessa Inwidoon olekaan.
– Ensimmäisen kerran olen ollut rekan kyydissä kolmen päivän ikäisenä, Jere tietää.
– Aika usein pääsen nytkin kyytiin.
Jere onkin jo päättänyt, että hänestäkin tulee isona rekkakuski.
Myös Einon isä ajoi aiemmin rekkaa ja hänkin on ollut kyydissä. Tulevaisuuden ammatti on kuitenkin vielä avoinna.

Kummiyritystoimintaa on lähtenyt mukaan 30 haapajärvistä yritystä. Haapajärven S-Marketin päällikkö Marika Tuulenkari vakuuttaa, että hän  haluaa olla mukana jatkossakin.
– Tämä on aivan huikea idea ja kokemus, hän kiittelee.
S-Marketissa on ollut töissä kaksi tyttöä, joita Marikan mukaan kohdellaan kuin marketin muitakin työntekijöitä. Tytöt ovat päässeet kokeilemaan kaikkia töitä ja ennen kaikkea he oppivat työelämän tapoja.
– Me olemme aloittaneet aivan kättelystä ja tervehtimisestä lähtien.
Viidesluokkalaiset ovat vielä lapsia, joilla ei voi teettää raskaita töitä, mutta he voivat olla muiden työntekijöiden apuna.
– Siinä samalla keskustellaan monenlaisista työelämän asioista.
Kummiyritystoimintaa Martinmäen koulussa suunnitellut opettaja Marko Niinikoski kertoo, että kummiyrityskokeilu on osa uudistuvaa opetussuunnitelmaa. Työelämäkasvatuksesta ja yrittäjyydestä on luotu opintokokonaisuus.
– Kummiyritystoimintaa on järjestetty yleensä isommille oppilaille ja opiskelijoille, mutta me halusimme kokeilla sitä alakoulussa.
Mukana kokeilussa on kolme 5.-6. -luokkaa. 60 oppilaalle löytyi sopivasti kummiyritykset, joihin koululaiset voivat lähteä pareittain.
Marko vakuuttaa, että oppilaita ei ole tarvinnut houkutella töihin. Harvoista koulutehtävistä kinastellaan samoin kuin töihin menemisestä, kun sähköpostista odotellaan kutsua.
Opettaja tietää, että työn hakeminen ja haastattelussa käynti ei ole helppoa ja jännittää varmasti. Itse töihin pääseminen on kuitenkin palkitsevaa.
– Kaupunkimaisessa yhteiskunnassa ei enää ole samanlaisia töitä, kuten maalaistaloissa aikoinaan. Työt on etsittävä kodin ulkopuolelta.
Marko Niinikoski toivoo, että yrityksillä riittäisi jatkossakin intoa kummiyritystoimintaan. Yrittäjyyskasvatus voisi olla osa koulun opetussuunnitelmaa.

Kirjoita kommentti

Lisää luettavaa

Isotalus pelaa pesistä Sveitsissä

Isotalus pelaa pesistä Sveitsissä


Isotalus pelaa pesistä Sveitsissä

Kari Isotalus vastaa puhelimeen Sveitsin Zumikonista, Zürichin kupeesta. Tunnelmat ovat aurinkoiset niin kelien kuin mielen osalta. Sveitsissä nautitaan loppukesän +27 asteen lämmöstä ja edessä on finaaliviikonloppu (22.-23.9.) maan pesäpallomestaruusturnauksessa. Sitä Isotalus odottaa jälleen...


Seurakuntavaaleissa neljä listaa Haapajärvellä


Seurakuntavaaleissa neljä listaa Haapajärvellä

Syksyn seurakuntavaaleihin asettautuu Haapajärvellä ehdokkaita neljästä valitsijayhdistyksestä. Nykyisen kirkkovaltuuston ryhmien paikkajaon mukaisessa suuruusjärjestyksessä ehdokkaat ovat: Uusi Viini –ehdokaslista: Aino Eronen, Tiina Järvenpää, Katja Koistila, Timo Koskela, Erkki Leppälä...

Piia aloitti Ärräkauppiaana

Piia aloitti Ärräkauppiaana


Piia aloitti Ärräkauppiaana

Haapajärven R-kioskin uutena kauppiaana aloitti maanantaina Piia Gûnes. Hän on kotoisin Sievistä ja asunut Haapajärvellä 12 vuotta. Hän on aiemmin pitänyt turkkilaislähtöisen miehensä Sakir Gûnesin kanssa ruokaravintoloita Haapajärvellä ja Nivalassa sekä Sievissä. Nyt ravintola on vain Sievissä...