Blogit
Keskipohjaiset tahtoivat oman läänin

Keskipohjaiset tahtoivat oman läänin

Kuuluuko Haapajärvi Keski-Pohjanmaahan vai Pohjois-Pohjanmaahan? Pitäjä kuuluu hallinnollisesti viimeksi mainittuun maakuntaan, joten siinä mielessä asia ei ole tulkinnanvarainen.
Maakuntien raja ei ole kuitenkaan estänyt haapajärvisiä mieltämästä itseään keskipohjalaisiksi. Jos tapahtumat olisivat edenneet toisella tavalla, Keski-Pohjanmaan maakunnasta olisi muodostettu oma lääninsä, johon myös Haapajärvi olisi liitetty.

Suomessa ryhdyttiin suunnittelemaan useita uusia läänejä sodan jälkeen. Tällöin näytti siltä, että myös Keski-Pohjanmaan läänin perustaminen olisi ollut mahdollista. Aluejakokomitea ehdotti vuonna 1953, että kolme läänisuunnitelmaa olisi toteutettava seuraavassa järjestyksessä: Keski-Suomi, Pohjois-Karjala ja Keski-Pohjanmaa.

Läänisuunnitelman mukaan Haapajärven ja muiden Kalajokilaakson kuntien oli määrä siirtyä Oulun läänistä osaksi Keski-Pohjanmaan lääniä. Uuteen lääniin olisi liitetty myös Vaasan läänin pohjoisimmat kunnat, jolloin siinä olisi ollut 35 kuntaa. Läänin pääkaupunki olisi ollut Kokkola, joten se olisi ollut kaksikielinen lääni.

Maalaisliittolainen poliitikko Viljami Kalliokoski oli yksi keskeinen henkilö, joka yritti edistää Keski-Pohjanmaan läänin perustamista. Kalliokoski oli Maalaisliiton puheenjohtaja ja maatalousministeri sodan aikana, minkä lisäksi hänellä oli kannatusta presidenttiehdokkaaksi. Hänestä tuli myös Keski-Pohjanmaan läänikomitean puheenjohtaja vuonna 1959.

Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan läänit aloittivat toimintansa jo vuonna 1960, mutta Keski-Pohjanmaan lääni jäi perustamatta. Taustalla olivat erimielisyydet keskipohjalaisten keskuudessa. Suomenkielisen Kalajokilaakson vaikuttajat eivät olleet kiinnostuneita päätymisestä kaksikielisen Kokkolan alaisuuteen. He toivoivat, että uusi lääni olisi suomenkielinen. Kalliokoski kannatti Kokkolasta johdettua kaksikielistä lääniä.

Läänikomitea sai aikaiseksi lopulta vuonna 1967 sellaisen mietinnön, että Keski-Pohjanmaan lääni olisi suomenkielinen pääkaupunkinaan Ylivieska. Kokkolan ei ollut määrä kuulua tähän lääniin. Ei ole yllätys, että Kalliokoski jätti eriävän mielipiteen mietintöön. Tämä suunnitelma ei toteutunut, koska se oli epärealistinen.

Keski-Pohjanmaan lääni jäi vain suunnitelman asteelle, mutta Haapajärvi oli edelleen osa Keski-Pohjanmaan maakuntaa. Tilanne muuttui 1990-luvun alussa, kun haapajärviset saivat tietää kuuluvansa Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan. Maakuntien merkitys on korostunut viime vuosina, kun läänit on lakkautettu.

Kirjoita kommentti

Lisää luettavaa

Itä-Pohjanmaata tehtiin Haapajärvellä

Itä-Pohjanmaata tehtiin Haapajärvellä


Itä-Pohjanmaata tehtiin Haapajärvellä

Lukutaito lisääntyi Suomessa sen jälkeen, kun oppivelvollisuuslaki tuli voimaan vuonna 1921. Lukutaitoisten haapajärvisten täytyi tyytyä tietenkin muualla Suomessa tehtyihin sanomalehtiin vielä silloin, kun kotipaikkakunnalla ei tehty omaa paikallislehteä. Maakuntalehdet ja aluelehdet laativat...

Rauha

Rauha


Rauha

Istun terassillani riipputuolissa. Katos antaa armahtavan varjon polttavassa helteessä. Istun silmät kiinni kuunnellen vienoja tuulikelloja, jotka helisevät tuulessa. Hetkeksi tavoitan sen lapsuuteni huolettomuuden, joka oli silloin se tavallinen mielentila. On kesä, hyppelen maantieltä kotiini...

Hiljaiset kädet

Hiljaiset kädet


Hiljaiset kädet

Miten noista käsistä onkaan tulleet noin pienet ja hennot. Ne lepäävät peitteellä liikkumattomina, kuin sanoen, että kaikki on nyt tehty. Vuosikymmenten askareet, monenlaiset päivät ovat liukuneet ohitse ihan kuin huomaamattomasti. Usein olen katsellut vanhusten käsiä ennenkin ja miettinyt...