Blogit
Koiruuksia

Koiruuksia

Yritin saada jotain paperille tai paremminkin tietokoneen näytölle. Koira oli ulkona pihalla eikä sillä ollut minkään valtakunnan hätää. Silti vaativa haukku kuului. Haluan sisälle, haluan sisälle! Että tuollainen karvaturkki voi joskus ärsyttää. Kaikkien vaatteiden ollessa koirankarvojen peitossa, tulee mieleen, kuinka asiat olivat ennen. Mutta kun koiruli painaa päänsä emännän polvia vasten ja katselee ruskeilla silmillään, niin kaikki ikävä unohtuu. Suloinen jässikkä!

Lapsuudessani meillä oli monta koiraa, useimpien nimi oli Tessu. Ensimmäinen koira oli kuitenkin Rekku ja siitä minulle on jäänyt pysyvä muisto. Asuimme silloin vielä Raitalassa ja olin alle kouluikäinen. Silittelin Rekun päätä ja Eero-veljeni veti koiraa hännästä. Koira ei tietenkään tykännyt moisesta ja haukkasi minua poskesta. Huusin kuin pikku palosireeni ja äiti tuli huudon säikyttämänä ja antoi Rekulle kipakat lähdöt ulos. Melkoinen reikä naamavärkkiin tuli.

Mutta ei sieltä Raitalasta asti lähdetty tuollaisen pikkuasian takia lääkäriin. Joku riepu pantiin haavalle ja se siitä. Aamulla kun heräsin naama kipeänä, niin äiti sanoi, että katsopas kuka täällä tuvassa on. Rekkuhan siellä katsoa napitti uskollisilla koiransilmillään ja kaikki oli sovittu. Velipoikahan tähän oli syypää. Arpi siitä jäi, mutta ei se ole elämää hidastanut.

Muutimme sitten Tiitonrannalle ja Rekku ei sinne oikein osannut asettua. Taisi jäädä jollekin entisen asuinpaikan tuttaville koiraksi. Tässä asiassa muisti pätkii, eikä varmaa mielikuvaa ole. Mutta poissa on Rekku, poissa on veljet Eero ja Antti.

Elämä on äkkiä ohi hurahtava hetki. Tai kuten Franz Kafka toteaa: ” Elämä on pohjattoman suuri ja syvä, kuin tähtitaivas yllämme. Voimme nähdä elämän vain oman olemassaolomme pienen avaimenreiän läpi, mutta sen läpi havaitsee enemmänkin kuin näkee. Siksi olisi tärkeätä pitää avaimenreikä puhtaana”.

sirpa koski

Kirjoita kommentti

Lisää luettavaa

Itä-Pohjanmaata tehtiin Haapajärvellä

Itä-Pohjanmaata tehtiin Haapajärvellä


Itä-Pohjanmaata tehtiin Haapajärvellä

Lukutaito lisääntyi Suomessa sen jälkeen, kun oppivelvollisuuslaki tuli voimaan vuonna 1921. Lukutaitoisten haapajärvisten täytyi tyytyä tietenkin muualla Suomessa tehtyihin sanomalehtiin vielä silloin, kun kotipaikkakunnalla ei tehty omaa paikallislehteä. Maakuntalehdet ja aluelehdet laativat...

Rauha

Rauha


Rauha

Istun terassillani riipputuolissa. Katos antaa armahtavan varjon polttavassa helteessä. Istun silmät kiinni kuunnellen vienoja tuulikelloja, jotka helisevät tuulessa. Hetkeksi tavoitan sen lapsuuteni huolettomuuden, joka oli silloin se tavallinen mielentila. On kesä, hyppelen maantieltä kotiini...

Hiljaiset kädet

Hiljaiset kädet


Hiljaiset kädet

Miten noista käsistä onkaan tulleet noin pienet ja hennot. Ne lepäävät peitteellä liikkumattomina, kuin sanoen, että kaikki on nyt tehty. Vuosikymmenten askareet, monenlaiset päivät ovat liukuneet ohitse ihan kuin huomaamattomasti. Usein olen katsellut vanhusten käsiä ennenkin ja miettinyt...