Blogit
Mullistusten vuosi 1917

Mullistusten vuosi 1917

Sata vuotta sitten elettiin mullistusten aikoja. Suursota kypsytti Venäjän keisarikunnan vallankumoukseen, jolloin väliaikainen hallitus alkoi hallita laajaa valtakuntaa. Tämä vaikutti Suomen suuriruhtinaskuntaan sillä tavalla, että sortotoimenpiteet päättyivät ja Suomen eduskunta kokoontui jälleen huhtikuussa 1917.

Suomessa oli järjestetty eduskuntavaalit vuonna 1916, mutta valittu uusi eduskunta ei ollut kokoontunut vielä kyseisenä vuonna. Tässä eduskunnassa oli vasemmistoenemmistö, sillä 103 kansanedustajaa oli sosiaalidemokraatteja. Niitä puolueita, jotka eivät olleet sosialistisia, sanottiin porvarillisiksi puolueiksi.

Yksi kansanedustajista oli Maalaisliittoa edustanut haapajärvinen maanviljelijä Jalmari Haapanen. Kun Haapajärven nuorisoseurantalolla järjestettiin kansalaiskokous, kansanedustaja Haapanen piti avauspuheen, jossa hän pohti Venäjän vallankumouksen merkitystä. Sitten haapajärviset vaativat paikallisia virkamiehiä tunnustamaan uusi järjestelmä.

Vallankumouksen seurauksena Suomessa valmisteltiin lakiesitys, jonka oli määrä lisätä eduskunnan valtaa ja vahvistaa maan itsehallintoa. Eduskunnan enemmistö hyväksyi heinäkuussa 1917 tämän lakiesityksen, jota kutsutaan valtalaiksi. Sitä kannattivat sosiaalidemokraatit, maalaisliittolaiset ja eräät porvarilliset kansanedustajat. Valtalakia ei vahvistettu, koska Venäjän väliaikainen hallitus hajotti eduskunnan ja määräsi maahan ennenaikaiset eduskuntavaalit.

Kansanedustaja Haapanen antoi haapajärvisille selvityksen kaatuneesta valtalaista nuorisoseurantalolla elokuussa 1917 järjestetyssä kansalaiskokouksessa. Tämä kansalaiskokous ilmoitti tukevansa eduskunnan enemmistön toimintaa ja paheksui valtalain vastustajien ja väliaikaisen hallituksen toimintaa.
Sitten Venäjän väliaikainen hallitus kaatui, kun bolshevikit kaappasivat vallan pääkaupungissa Pietarissa ja myös Moskovassa. Suomen itsenäistyminen toteutui myöhemmin vuoden 1917 kuluessa. Lokakuussa 1917 valittu uusi eduskunta hyväksyi Suomen itsenäisyysjulistuksen 6. joulukuuta.

Jalmari Haapanen ei ollut kansanedustajana enää vuoden 1917 jälkeen, mutta hän toimi edelleen politiikassa. Hänet valittiin presidentin valitsijamieheksi kaksi kertaa, minkä lisäksi hän toimi Haapajärven kunnanvaltuuston puheenjohtajana.

 

Kirjoita kommentti

Lisää luettavaa

Itä-Pohjanmaata tehtiin Haapajärvellä

Itä-Pohjanmaata tehtiin Haapajärvellä


Itä-Pohjanmaata tehtiin Haapajärvellä

Lukutaito lisääntyi Suomessa sen jälkeen, kun oppivelvollisuuslaki tuli voimaan vuonna 1921. Lukutaitoisten haapajärvisten täytyi tyytyä tietenkin muualla Suomessa tehtyihin sanomalehtiin vielä silloin, kun kotipaikkakunnalla ei tehty omaa paikallislehteä. Maakuntalehdet ja aluelehdet laativat...

Rauha

Rauha


Rauha

Istun terassillani riipputuolissa. Katos antaa armahtavan varjon polttavassa helteessä. Istun silmät kiinni kuunnellen vienoja tuulikelloja, jotka helisevät tuulessa. Hetkeksi tavoitan sen lapsuuteni huolettomuuden, joka oli silloin se tavallinen mielentila. On kesä, hyppelen maantieltä kotiini...

Hiljaiset kädet

Hiljaiset kädet


Hiljaiset kädet

Miten noista käsistä onkaan tulleet noin pienet ja hennot. Ne lepäävät peitteellä liikkumattomina, kuin sanoen, että kaikki on nyt tehty. Vuosikymmenten askareet, monenlaiset päivät ovat liukuneet ohitse ihan kuin huomaamattomasti. Usein olen katsellut vanhusten käsiä ennenkin ja miettinyt...