Blogit
Painava reppu

Painava reppu

Koululaisia on aamulla reppuineen matkalla kouluun. Välillä näkee raskaita reppuja, jota pienet ihmiset raahaavat, joku porhaltaa ohi pyörällä, reppu kulkee muvavasti selässä, kun pyörä vie teenpäin.
Siitäpä ajatukset siirtyvät toisenlaisiin reppuihin. Niihin reppuihin on kasattu paljon painoa. Ne painavat selän kumaraan,repun henkselit pureutuvat kipeästi olkapäihin,paino lyhentää askeleen ja saa välillä jopa kompastumaan. Mitä sinun repustasi löytyy? Voisiko sitä jotenkin keventää?

Minä löysin omastani paljon raskaita kiviä. Jotkut niistä olivat kovin rosoisia, osa sileiksi hioutuneita ja kaikki vanhoja. Joskus niiden terävät särmät ovat raapaisseet kipeästikin. Vuosikaudet olen raahannut niitä mukanani ajatellen, että niin kuuluu olla. Jokaisella kivellä on nimi ja niitä on eri kokoisia.
Viime sunnuntaina kirkossa muistin taas, että ei Jumala halua meille ylimääräisiä taakkoja. Vanhat kivet saa heittää sinne meren syvyyksiin ja reppu kevenee kummasti, ryhti suoristuu ja pää nousee pystyyn.
Laitan tilalle reppuuni keveitä ja mukavia asioita. Laitan sinne palan aurinkoa mukanaan läheisimpieni rakkautta. Laitan sinne ripauksen lapsenlapsieni naurua. Sinne laitan kevyen ja haikean tuulenhenkäyksen mukana muistot jo pois menneistä omaisistani. Pieni karvatupsu siellä muistuttaa jokapäiväisestä ilonantajastani Popista ja siellä on paljon muuta mukavaa.

Kun elämä alkaa taas painaa,avaan reppuni ja otan sieltä henkäyksen rakkautta, iloa, hyväksyntää, anteeksiantoa ja toivoa.
Syksyinen aurinko kurkistaa pilvenraosta kuin vilkuttaen silmää sanoen: elä nyt, huominen pitää huolen itsestään.

Kirjoita kommentti

Lisää luettavaa

Itä-Pohjanmaata tehtiin Haapajärvellä

Itä-Pohjanmaata tehtiin Haapajärvellä


Itä-Pohjanmaata tehtiin Haapajärvellä

Lukutaito lisääntyi Suomessa sen jälkeen, kun oppivelvollisuuslaki tuli voimaan vuonna 1921. Lukutaitoisten haapajärvisten täytyi tyytyä tietenkin muualla Suomessa tehtyihin sanomalehtiin vielä silloin, kun kotipaikkakunnalla ei tehty omaa paikallislehteä. Maakuntalehdet ja aluelehdet laativat...

Rauha

Rauha


Rauha

Istun terassillani riipputuolissa. Katos antaa armahtavan varjon polttavassa helteessä. Istun silmät kiinni kuunnellen vienoja tuulikelloja, jotka helisevät tuulessa. Hetkeksi tavoitan sen lapsuuteni huolettomuuden, joka oli silloin se tavallinen mielentila. On kesä, hyppelen maantieltä kotiini...

Hiljaiset kädet

Hiljaiset kädet


Hiljaiset kädet

Miten noista käsistä onkaan tulleet noin pienet ja hennot. Ne lepäävät peitteellä liikkumattomina, kuin sanoen, että kaikki on nyt tehty. Vuosikymmenten askareet, monenlaiset päivät ovat liukuneet ohitse ihan kuin huomaamattomasti. Usein olen katsellut vanhusten käsiä ennenkin ja miettinyt...