Blogit
Haapajärveltä Saksan armeijaan

Haapajärveltä Saksan armeijaan

Ensimmäinen maailmansota oli täydessä käynnissä sata vuotta sitten, ja Venäjän keisarikunta oli yksi sodan osapuoli vuodesta 1914 alkaen. Koska pieni Suomi oli osa suurta Venäjää, sota kosketti myös Suomea. Vain suhteellisen pieni joukko suomalaisia taisteli Venäjän riveissä tässä sodassa. Huomattavasti suurempi joukko, lopulta jopa 1 895 miestä, suomalaisia meni kuitenkin sotilaskoulutukseen Saksaan, joka oli Venäjän vihollinen. He tahtoivat hankkia sotilaskoulutuksen sitä varten, että he voisivat auttaa Suomea itsenäistymään.
Ensimmäiset Saksaan lähteneet miehet olivat kielitaitoisia ylioppilaita. Kun värväystoiminta laajeni, matkalle lähti erilaisista oloista lähtöisin olevia miehiä. Heidän täyty matkustaa Saksaan mahdollisimman salaa puolueettoman Ruotsin kautta. Kaikkiaan seitsemän miestä, jotka olivat lähtöisin Haapajärveltä, värvättiin: Taneli Nevala, Ville Rautio, Antti Villman, Juho Villman, Janne Savimäki, Frans Kiiskilä ja Ansgarius Parkkila.
Saksalaiset tarkastivat tulokkaat, minkä seurauksena Savimäki, Kiiskilä, Parkkila ja Antti Villman lähetettiin siviilitöihin. Palvelukseen sopivista suomalaisista muodostettiin Jääkäripataljoona 27. Sana ”jääkäri” tulee Saksan kielen metsästäjää tarkoittavasta sanasta. Saksalaiset käyttivät suomalaispataljoonaa taisteluissa Venäjän-rintamalla siinä määrin, että miehet saivat kokemuksia sodasta.
Sodan lisäksi vallankumoukset kypsyttivät Venäjän erillisrauhaan vuoden 1917 aikana, jolloin myös Suomi julistautui itsenäiseksi. Sitten suomalaiset jääkärit saivat palata kotimaahan. Kun jääkäreiden pääjoukko saapui Suomeen vuonna 1918, maassa oli syttynyt sisällisota. Sisällissodan osapuolina olivat hallitus eli valkoiset ja vallankumoukselliset eli punaiset.
Jääkärit muodostivat kenraali Mannerheimin johtaman valkoisen armeijan päällystön. Varavääpeli Taneli Nevala toimi kuormastopäällikkönä, varavääpeli Juho Villman palveli tykistössä ja varavääpeli Ville Rautio toimi lääkintäaliupseerin tehtävissä. Siviilitöihin lähetetyt haapajärviset miehet olivat Saksassa koko ajan, kunnes heidät lähetettiin kotimaahan vuonna 1919. Isokylästä kotoisin ollut jääkäri Kustaa Jaskari asui Haapajärvellä myöhemmin.
Eräistä jääkäreistä tuli Suomen armeijan kenraaleita myöhemmin. Haapajärvisistä jääkäreistä Juho Villman menestyi parhaiten sotilasuralla, sillä hänestä tuli suojeluskuntapäällikkö. Loput haapajärviset miehet olivat jääkäriliikkeen rivimiehiä, joten he kuuluivat tämän joukon suureen enemmistöön.

 

Kirjoita kommentti

Lisää luettavaa

Itä-Pohjanmaata tehtiin Haapajärvellä

Itä-Pohjanmaata tehtiin Haapajärvellä


Itä-Pohjanmaata tehtiin Haapajärvellä

Lukutaito lisääntyi Suomessa sen jälkeen, kun oppivelvollisuuslaki tuli voimaan vuonna 1921. Lukutaitoisten haapajärvisten täytyi tyytyä tietenkin muualla Suomessa tehtyihin sanomalehtiin vielä silloin, kun kotipaikkakunnalla ei tehty omaa paikallislehteä. Maakuntalehdet ja aluelehdet laativat...

Rauha

Rauha


Rauha

Istun terassillani riipputuolissa. Katos antaa armahtavan varjon polttavassa helteessä. Istun silmät kiinni kuunnellen vienoja tuulikelloja, jotka helisevät tuulessa. Hetkeksi tavoitan sen lapsuuteni huolettomuuden, joka oli silloin se tavallinen mielentila. On kesä, hyppelen maantieltä kotiini...

Hiljaiset kädet

Hiljaiset kädet


Hiljaiset kädet

Miten noista käsistä onkaan tulleet noin pienet ja hennot. Ne lepäävät peitteellä liikkumattomina, kuin sanoen, että kaikki on nyt tehty. Vuosikymmenten askareet, monenlaiset päivät ovat liukuneet ohitse ihan kuin huomaamattomasti. Usein olen katsellut vanhusten käsiä ennenkin ja miettinyt...