Blogit
Kiitokseen

Kiitokseen

”Paljon on aihetta lapsella kiittää, Jumalan lahjoja kaikille riittää.” Nuo säkeet nousivat mieleen aamukävelyllä karvaisen kaverini kanssa. Harmaalta taivaalta tippui ajoittain sadepisara poskelle, puiden pidellessä sitkeästi kiinni viimeisistä lehdistään. Pentti-beagle mennä lekutti kevein tassuin eteenpäin ja omatkin jalkani tuntuivat liikkuvat vaivattomasti tänä aamuna.

Mietin, miten suuri armo on, kun voi vielä liikkua omin jaloin ja avuin. On lämmin koti, johon voi palata lenkin jälkeen. Jääkaapista löytyy ruokaa. On vaatetta, vaikka ei aina niin viimeisen muodin mukaista olisikaan ja rahaa sen verran, että laskut saa maksettua. On perhe ja ystävät ympärillä.

Niin paljon kiitoksen aihetta ja silti liian usein menee suu myttyrälle ja narina nousee ilmoille. Meille ei oikein mikään riitä. Aina jollain toisella on enemmän ja parempaa. Vasta sitten, kun jokin elämän antama kolhu pysäyttää, huomaamme meillä kaiken olleen hyvin.
Miksi emme osanneet iloita siitä silloin. Huudamme tuota aikaa palaamaan takaisin. Se päilyy mielessä kuin lapsuuden kirkkaat vedet ja pilvettömät taivaat. Elämä jakaantuu aikaan ennen sitä ja sen jälkeen.

Miten mennä eteenpäin kun pilvet ovat surusta raskaita ja aurinko on päättänyt pysyä pilvien takana? Kun jokainen aamu joutuu kysymään syytä ylösnousemiselle uuteen päivään?
Hyvien asioiden muistot kantaa. Tuossa alussa siteeratussa laulussa jatketaan näin:” Kauniina nauhana vuosien päivät, helmenä kaikki ne muistoihin jäivät. Elämän päivien ketju on kallis, niistä ei yhdenkään kadota sallis.”
Asiat, joita minulle on tapahtunut, ovat muovanneet minusta sen mitä olen. Niitä kaikkia voi katsella tässä iässä armollisesti ja anteeksiantavasti. Kiitollisin mielin. Rohkeasti eteenpäin mennen jäljellä oleva matka, mitä se tuokin mukanaan. Saman laulun loppusanoin: ”Aina saat muistaa: on sinulle juuri, varattu rakkaus, siunaus suuri.”

 

 

Kirjoita kommentti

Lisää luettavaa

Itä-Pohjanmaata tehtiin Haapajärvellä

Itä-Pohjanmaata tehtiin Haapajärvellä


Itä-Pohjanmaata tehtiin Haapajärvellä

Lukutaito lisääntyi Suomessa sen jälkeen, kun oppivelvollisuuslaki tuli voimaan vuonna 1921. Lukutaitoisten haapajärvisten täytyi tyytyä tietenkin muualla Suomessa tehtyihin sanomalehtiin vielä silloin, kun kotipaikkakunnalla ei tehty omaa paikallislehteä. Maakuntalehdet ja aluelehdet laativat...

Rauha

Rauha


Rauha

Istun terassillani riipputuolissa. Katos antaa armahtavan varjon polttavassa helteessä. Istun silmät kiinni kuunnellen vienoja tuulikelloja, jotka helisevät tuulessa. Hetkeksi tavoitan sen lapsuuteni huolettomuuden, joka oli silloin se tavallinen mielentila. On kesä, hyppelen maantieltä kotiini...

Hiljaiset kädet

Hiljaiset kädet


Hiljaiset kädet

Miten noista käsistä onkaan tulleet noin pienet ja hennot. Ne lepäävät peitteellä liikkumattomina, kuin sanoen, että kaikki on nyt tehty. Vuosikymmenten askareet, monenlaiset päivät ovat liukuneet ohitse ihan kuin huomaamattomasti. Usein olen katsellut vanhusten käsiä ennenkin ja miettinyt...