Blogit
Suojeluskunta vaati järjestystä

Suojeluskunta vaati järjestystä

Haapajärven suojeluskunta perustettiin sata vuotta sitten, koska yhteiskuntarauha järkkyi Suomessa. Venäläiset sotilaat eivät enää totelleet upseereitaan, sosialistit perustivat punakaarteja, eikä marraskuun 1917 yleislakko sujunut rauhallisesti. Siksi he, jotka eivät olleet sosialisteja, perustivat suojeluskuntia. He tahtoivat turvata työrauhan ja kotirauhan.

Suojeluskuntia kutsuttiin aluksi palokunniksi. Tällainen järjestö perustettiin muualta saatujen virikkeiden pohjalta Haapajärvellä 11. marraskuuta 1917. 50 miestä liittyi palokuntaan, ja jäsenet kirjoittivat nimensä valakirjaan. Järjestön päällikkönä toimi aluksi nimismies Einari Waenerberg. Vastaavasti työväenyhdistys suunnitteli punakaartin perustamista.

Haapajärven suojeluskunnan toiminta aktivoitui sen jälkeen, kun Suomi itsenäistyi. Punakaarti toimi niinkin lähellä kuin Ylivieskassa. Lisäksi Haapajärven kunnanvaltuusto sai määräyksen lähettää vapaaehtoisia Ouluun. Haapajärven suojeluskunta muodosti komppanian, jota johtivat Ilmari Krank ja Leo Bäck. Haapajärviset lähtivät auttamaan myös Reisjärven suojeluskuntaa järjestyksen ylläpitämisessä.

Suojeluskuntalaiset julistettiin hallituksen joukoiksi tammikuussa 1918, minkä jälkeen he ryhtyivät riisumaan aseista venäläisiä joukkoja. Suomi ajautui samalla sisällissotaan, sillä punakaartilaiset aloittivat vallankumouksen. Punaiset valloittivat Etelä-Suomen, ja Pohjois-Suomi jäi hallituksen eli valkoisten haltuun.

Valkoisessa Suomessa toteutettiin kutsunnat. Haapajärven kunnanvaltuusto päätti, että kaikkien alle 50-vuotiaiden miesten täytyi ilmoittautua suojeluskunnan käytettäviksi. Asepalveluksesta kieltäytyneet miehet pidätettiin. Heidät sijoitettiin työväentalolle, ja suojeluskuntalaiset toimivat vanginvartijoina.

Neljä reservinaliupseeria koulutti kuuliaisina pysyneitä haapajärvisiä asevelvollisia kirkonkylän alueella. Heidät varustettiin Oulusta lähetetyillä kivääreillä, ja aikanaan myös haapajärviset miehet lähtivät valloittamaan punaista Etelä-Suomea. Yhdeksän haapajärvistä valkoista sotilasta kuoli tämän sodan seurauksena, useimmat heistä Tampereen taistelussa. Vainajat haudattiin kotiseudun kirkkomaahan.

Suomen sisällissota päättyi valkoisten voittoon toukokuussa 1918, minkä jälkeen suojeluskunnat jatkoivat edelleen toimintaa. Suojeluskuntajärjestöstä muodostui sotaväen rinnalla toimiva vapaaehtoisjärjestö, jolla oli merkittävä asema Suomessa maailmansotien välisenä aikana.

 

Kirjoita kommentti

Lisää luettavaa

Itä-Pohjanmaata tehtiin Haapajärvellä

Itä-Pohjanmaata tehtiin Haapajärvellä


Itä-Pohjanmaata tehtiin Haapajärvellä

Lukutaito lisääntyi Suomessa sen jälkeen, kun oppivelvollisuuslaki tuli voimaan vuonna 1921. Lukutaitoisten haapajärvisten täytyi tyytyä tietenkin muualla Suomessa tehtyihin sanomalehtiin vielä silloin, kun kotipaikkakunnalla ei tehty omaa paikallislehteä. Maakuntalehdet ja aluelehdet laativat...

Rauha

Rauha


Rauha

Istun terassillani riipputuolissa. Katos antaa armahtavan varjon polttavassa helteessä. Istun silmät kiinni kuunnellen vienoja tuulikelloja, jotka helisevät tuulessa. Hetkeksi tavoitan sen lapsuuteni huolettomuuden, joka oli silloin se tavallinen mielentila. On kesä, hyppelen maantieltä kotiini...

Hiljaiset kädet

Hiljaiset kädet


Hiljaiset kädet

Miten noista käsistä onkaan tulleet noin pienet ja hennot. Ne lepäävät peitteellä liikkumattomina, kuin sanoen, että kaikki on nyt tehty. Vuosikymmenten askareet, monenlaiset päivät ovat liukuneet ohitse ihan kuin huomaamattomasti. Usein olen katsellut vanhusten käsiä ennenkin ja miettinyt...