Blogit
Väärät vaatteet

Väärät vaatteet

Elämässä tulee eteen tilanteita, kun joutuu tuskailemaan vaatevalintojen kanssa. Nuorena olisi ollut mukava pukeutua muodikkaasti, mutta rahavarat eivät antaneet myöten. Aikuisena ja äitinä piti ajatella ensisijaisesti lasten tarpeita, nyt kun voisi panostaa vähän omaan pukeutumiseen, se ei paljon kiinnosta.

Vaatteiden pitää olla ennenkaikkea mukavat, ei saa puristaa eikä kiristää. Sovituskopissa iskee viimeistään kauhu, kuka tuo makkaramaha on, joka peilistä katselee? Parhaimmat ja istuvimmat vaatteet olen löytänyt kirppareilta ja paras olotila on, kun kotona voi källistellä talven ajan pitkissä kalsareissa.

Mutta sisäinen ihminenkin voi olla koko elämänsä ajan väärissä asusteissa. Muiden ihmisten ja odotusten takia vedetään niskaan kuteita, jotka eivät sovi. Ne puristavat, kiristävät, estävät hengittämästä omaan tahtiin. Ja pitää olla notkea vaihtamaan pukua aina kulloisenkin keskustelukaverin mukaan.

Miten meidän onkin niin vaikeaa tulla esille omana itsenämme. Uskon, että hylkäämisen pelko pitää meitä vankinaan. Jo lapsuudesta nousee mieleen varoitteluja; ”ajattele, mitä ihmisetkin sanovat, ei kukaan muukaan noin tee.”

Tässä meikäläisen iässä tulee halu pukeutua juuri siihen kuosiin, mikä minulle on tarkoitettu. Vaikka se näyttäisi toisten silmiin epämuodikkaalta ja naurettavalta, karkeakutoiseltakin. Minä ikävöin todellista ihmistä, joka minä olen. Ehkä vain eksynyt lapsi, joka etsii kotia. Olotilaa, jossa tunnen olevani oikeissa ja sopivissa vaatteissa.

Jostain sattui silmiin ajatuksia siitä, millaiselta meidän elämänkangas näyttää. Me katselemme sen nurjaa puolta, sekaisin kulkevia lankoja, kummallisia syttyröitä. Jumala, joka kutoo kankaan, näkee sen oikean puolen ja se on äärettömän kaunis ja selkeä. Jokainen pisto ja väri on kohdallaan. Ja tulee päivä, jolloin Hän näyttää meille kudoksen valmiina ja täydellisenä.

 

Kirjoita kommentti

Lisää luettavaa

Itä-Pohjanmaata tehtiin Haapajärvellä

Itä-Pohjanmaata tehtiin Haapajärvellä


Itä-Pohjanmaata tehtiin Haapajärvellä

Lukutaito lisääntyi Suomessa sen jälkeen, kun oppivelvollisuuslaki tuli voimaan vuonna 1921. Lukutaitoisten haapajärvisten täytyi tyytyä tietenkin muualla Suomessa tehtyihin sanomalehtiin vielä silloin, kun kotipaikkakunnalla ei tehty omaa paikallislehteä. Maakuntalehdet ja aluelehdet laativat...

Rauha

Rauha


Rauha

Istun terassillani riipputuolissa. Katos antaa armahtavan varjon polttavassa helteessä. Istun silmät kiinni kuunnellen vienoja tuulikelloja, jotka helisevät tuulessa. Hetkeksi tavoitan sen lapsuuteni huolettomuuden, joka oli silloin se tavallinen mielentila. On kesä, hyppelen maantieltä kotiini...

Hiljaiset kädet

Hiljaiset kädet


Hiljaiset kädet

Miten noista käsistä onkaan tulleet noin pienet ja hennot. Ne lepäävät peitteellä liikkumattomina, kuin sanoen, että kaikki on nyt tehty. Vuosikymmenten askareet, monenlaiset päivät ovat liukuneet ohitse ihan kuin huomaamattomasti. Usein olen katsellut vanhusten käsiä ennenkin ja miettinyt...