Blogit
Sosialismista vapaa työväki

Sosialismista vapaa työväki

Poliittinen lakko on ajankohtainen puheenaihe. Ammattiyhdistysliike osoitti mieltään hallituksen toimia vastaan järjestämällä lyhyen lakon helmikuun alussa 2018. Lakon tiimoilta käydyssä keskustelussa ovat nousseet esille lakon syyt ja seuraukset. On myös kysytty, ovatko poliittiset mielenosoituslakot perusteltuja.

Politiikka näytteli osaa lakoissa myös itsenäisyyden ajan alussa. Kommunistit valtasivat Suomen Ammattijärjestön eli SAJ:n. Kun satamalakko aloitettiin 1920-luvulla, työnantajat turvautuivat lakonmurtajiin. Lehdistön mukaan lakko oli poliittinen. Lisäksi kerrotaan, että kommunistit painostivat eräitä työmiehiä katumaan sitä, että he olivat olleet suojeluskuntalaisia. Tätä kutsutaan työmaaterroriksi.

SAJ lakkautettiin, ja sosiaalidemokraatit perustivat SAK:n. Lisäksi eräät työmiehet perustivat Suomen Riippumattoman Työväenjärjestön. Tämän pohjalta perustettiin Vapaa Työväenliitto vuonna 1929. Se oli oikeistolainen ja isänmaallinen ammattiyhdistysliitto, joka vannoi kodin, uskonnon ja isänmaan nimeen. Tähän järjestöön olivat tervetulleita suojeluskuntalaiset ja valkoiset sotaveteraanit.

Vapaa Työväenliitto sanoutui irti sosialistisesta luokkataistelusta vaatien yhteistyötä työntekijöiden ja työnantajien välille. Sen mukaan kummallekin puolelle oli edullista päästä eroon lakoista. Vapaa Työväenliitto ajautui lähelle työnantajajärjestöä, sillä sen oli pakko pyytää raha-avustuksia työnantajilta.

Vapaan Työväenliitto perusti tietenkin oman lehden, jonka nimi oli ”Vapaa Työ.” Järjestöön kuului useita yhdistyksiä aina Pohjois-Suomea myöten. Jäseniä oli enimmillään 9 600, mutta SAK:ssa oli pian yli 20 000 jäsentä. Ei ole yllätys, että sosiaalidemokraattien johtama SAK suhtautui kielteisesti oikeistolaiseen Vapaaseen Työväenliittoon.

Vapaa Työväenliitto otti kantaa myös politiikkaan tukemalla kommunismia vastustanutta Lapuan liikettä. Sitten se tuki Kokoomuksen presidenttiehdokasta P. E. Svinhufvudia presidentinvaaleissa vuonna 1931. Vapaa Työväenliitto tuki Kokoomusta näkyvästi myös vuoden 1933 eduskuntavaaleissa.
Toinen maailmansota vaikeutti Vapaan Työväenliiton toimintaa, kuten myös muiden järjestöjen toimintaa. Miehet olivat asepalveluksessa tai työvelvollisia, ja myös naiset olivat täystyöllistettyjä. Lisäksi eräät aktiiviset jäsenet kuolivat sodan aikana.

Työnantajajärjestön suhtautuminen koko ammattiyhdistysliikkeeseen muuttui sodan aikana, sillä se tunnusti SAK:n neuvotteluosapuoleksi tammikuussa 1940. Tämä tunnustus tunnetaan nimellä ”tammikuun kihlaus.”
Vapaan Työväenliiton toiminta hiipui kokonaan sodan aikana. Sen lehti ilmestyi viimeisen kerran 1940-luvulla. Sotaa seurannutta aikaa Suomessa on sanottu toisen tasavallan ajaksi, joten Vapaa Työväenliitto oli ensimmäisen tasavallan ilmiö.

Kirjoita kommentti

Lisää luettavaa

Itä-Pohjanmaata tehtiin Haapajärvellä

Itä-Pohjanmaata tehtiin Haapajärvellä


Itä-Pohjanmaata tehtiin Haapajärvellä

Lukutaito lisääntyi Suomessa sen jälkeen, kun oppivelvollisuuslaki tuli voimaan vuonna 1921. Lukutaitoisten haapajärvisten täytyi tyytyä tietenkin muualla Suomessa tehtyihin sanomalehtiin vielä silloin, kun kotipaikkakunnalla ei tehty omaa paikallislehteä. Maakuntalehdet ja aluelehdet laativat...

Rauha

Rauha


Rauha

Istun terassillani riipputuolissa. Katos antaa armahtavan varjon polttavassa helteessä. Istun silmät kiinni kuunnellen vienoja tuulikelloja, jotka helisevät tuulessa. Hetkeksi tavoitan sen lapsuuteni huolettomuuden, joka oli silloin se tavallinen mielentila. On kesä, hyppelen maantieltä kotiini...

Hiljaiset kädet

Hiljaiset kädet


Hiljaiset kädet

Miten noista käsistä onkaan tulleet noin pienet ja hennot. Ne lepäävät peitteellä liikkumattomina, kuin sanoen, että kaikki on nyt tehty. Vuosikymmenten askareet, monenlaiset päivät ovat liukuneet ohitse ihan kuin huomaamattomasti. Usein olen katsellut vanhusten käsiä ennenkin ja miettinyt...