Blogit
Kauas kotoa sotaväkeen

Kauas kotoa sotaväkeen

Suomen sisällissodassa hallitus eli valkoinen osapuoli turvautui asevelvollisuuteen. Uusi asevelvollisuuslaki tuli voimaan myöhemmin K. J. Ståhlbergin presidenttikaudella, vuonna 1922. Lain mukaan palvelusaika oli vähintään vuosi, mutta johtajakoulutukseen ja erikoisjoukkoihin määrätyt miehet palvelivat vuoden ja kolmen kuukauden ajan.

Maavoimien rauhanajan varuskunnat kuuluivat kolmen eri divisioonan ja Ratsuväkiprikaatin alaisuuteen. Suurin osa varuskunnista sijaitsi Etelä-Suomessa ja Karjalassa, joten tilanne oli erilainen Pohjois-Suomessa. Pohjanmaan Jääkäripataljoona toimi Oulussa vuoteen 1934 saakka, minkä lisäksi Pohjois-Suomessa olivat sotilaspiirit, rajavartiosto ja suojeluskunnat.

Monen Pohjois-Suomessa asuvan nuoren asevelvollisen täytyi matkustaa kauas kotoa, joten esimerkiksi piippolalainen kirjailija Pentti Haanpää suoritti asepalveluksen Karjalan kannaksen Sakkolassa 1920-luvulla. Hän kirjoitti armeijakokemustensa pohjalta kirjan nimeltä ”Kenttä ja kasarmi”, joka ei miellyttänyt kaikkia lukijoita.

Karjalan kannas tuli tutuksi myös haapajärvisille asevelvollisille, sillä yksi palveluspaikka oli Valkjärvellä ollut Jääkäripataljoona 2. Muita palveluspaikkoja olivat esimerkiksi edellä mainittu Oulu, Viipuri, Jääkäripataljoona 3 Mikkelissä ja Kajaanin Sissipataljoona, joka oli itse asiassa Hämeessä. Ainakin viisi haapajärvistä miestä suoritti upseerikurssin Reserviupseerikoulussa, Haminassa 1930-luvulla.

Suomessa elettiin pula-aikaa 1930-luvun alussa, mutta armeijan täytyi ruokkia asevelvolliset. Kun eräs oululainen nuori mies palveli Viipurissa olleessa Huoltorykmentissä 1930-luvulla, hän kirjoitti sotilaskirjaansa humoristisen ruokalistan. Silakkalaatikon lempinimi oli ”piikkilankaeste” ja maksalaatikon lempinimi oli ”Tattarisuon arvoitus.” Nimet puhuvat puolestaan. Ruokalistalla olivat myös hernekeitto, kaalikeitto, lihasoppa, kauravelli ja pannukakku.

Toinen maailmansota syttyi syyskuussa 1939. Sitten Suomessa toteutettiin liikekannallepano lokakuussa 1939. Myös haapajärviset reserviläiset saivat käskyt astua palvelukseen, mikä merkitsi matkaa junalla Ouluun. Vuonna 1939 kotiutetut miehet olivat ennättäneet viettää siviilielämää vain lyhyen ajan.

Kirjoita kommentti

Lisää luettavaa

Itä-Pohjanmaata tehtiin Haapajärvellä

Itä-Pohjanmaata tehtiin Haapajärvellä


Itä-Pohjanmaata tehtiin Haapajärvellä

Lukutaito lisääntyi Suomessa sen jälkeen, kun oppivelvollisuuslaki tuli voimaan vuonna 1921. Lukutaitoisten haapajärvisten täytyi tyytyä tietenkin muualla Suomessa tehtyihin sanomalehtiin vielä silloin, kun kotipaikkakunnalla ei tehty omaa paikallislehteä. Maakuntalehdet ja aluelehdet laativat...

Rauha

Rauha


Rauha

Istun terassillani riipputuolissa. Katos antaa armahtavan varjon polttavassa helteessä. Istun silmät kiinni kuunnellen vienoja tuulikelloja, jotka helisevät tuulessa. Hetkeksi tavoitan sen lapsuuteni huolettomuuden, joka oli silloin se tavallinen mielentila. On kesä, hyppelen maantieltä kotiini...

Hiljaiset kädet

Hiljaiset kädet


Hiljaiset kädet

Miten noista käsistä onkaan tulleet noin pienet ja hennot. Ne lepäävät peitteellä liikkumattomina, kuin sanoen, että kaikki on nyt tehty. Vuosikymmenten askareet, monenlaiset päivät ovat liukuneet ohitse ihan kuin huomaamattomasti. Usein olen katsellut vanhusten käsiä ennenkin ja miettinyt...