Blogit
Päivien luku

Päivien luku

Hautausmaan hiljaisuudessa on hyvä ajatella. Väkisinkin mieleen nousee elämää suurempia kysymyksiä. Tuo hautako se on loppu, senkö vuoksi täällä eletään, että lopulta musta multa kätkee kaiken sen, mitä olimme? Laulussakin sanotaan:

Ei ole muuta pysyvää,
jälkemmekin häviää.
Risti vain jäljelle jää.

En ole nähnyt muita isovanhemmistani kuin isäni äidin. Ei ole valokuvia, joitakin asioita heistä olen kuullut. Heidän vanhemmistaan en tiedä mitään, vain nimet sukupuussa.
Jälkemme häviävät ja se ei tunnu mukavalta.

Olen kuullut monta kertaa, kuinka vahva olen ollut toisten mielestä. Vahva en ole ollut omassa voimassani. Kun on niin heikko, ettei voi elää, kuin hetken kerrallaan, selvitä päivästä iltaan ja yöstä aamuun, silloin ei voi vahvuudesta edes puhua. Jotenkin vain usko siihen, että mitään ei tapahdu sattumalta saa hyväksymään vaikeatkin asiat. En sano, että helppoa on ollut, mutta kenen elämä sitten on helppoa?
Tiedän, että Jumala on sallinut kaiken tapahtua, niin kuin on tapahtunut. Sitä en tiedä miksi. Psalmissa Daavid sanoo Herralle: Sinun silmäsi näkivät minut jo idullani,
sinun kirjaasi on kaikki kirjoitettu. Ennen kuin olin elänyt päivääkään, olivat kaikki päiväni jo luodut.

Risti vain jäljelle jää. Merkki siitä, ettei kuolema ole kaiken loppu. Olisihan aika turhaa taapertaa ja taistella tämä lyhyt elämä ja sitten hävitä olemattomiin. Kuolleet läheiset elävät muistoissamme, kunnes mekin, heitä muistelevat häviämme .

Olen onnellinen siitä, että minulla on myös hyviä muistoja. Muistan poikani hymyn ja hänen äänensä. Muistan pienen koululaisen, joka toi äitienpäiväkortin jossa oli härveli, jonka piti näyttää traktorilta. Piirtäjältä oli mennyt hermot ja kuvaan oli kirjoitettu ”paska traktori”. Ei sille kortille sillon saanut nauraa.

Pojalla oli myös hyvä isä, jolle lapset olivat tärkeitä. Hyvät  muistot voimistuvat vuosien kuluessa.Siellä he ovat vierekkäin, isä ja poika, kätkettynä maanpoveen.

On hieno ajatus, että aikamme ei kulu loppuun, vaan päivämme tulevat täyteen. Ihmisen osa on nöyrtyä ja suostua ennalta kirjoitettujen päivien määrään. Jokaisella on oma aikansa, milloin päivien luku tulee täyteen.

Kirjoita kommentti

Lisää luettavaa

Itä-Pohjanmaata tehtiin Haapajärvellä

Itä-Pohjanmaata tehtiin Haapajärvellä


Itä-Pohjanmaata tehtiin Haapajärvellä

Lukutaito lisääntyi Suomessa sen jälkeen, kun oppivelvollisuuslaki tuli voimaan vuonna 1921. Lukutaitoisten haapajärvisten täytyi tyytyä tietenkin muualla Suomessa tehtyihin sanomalehtiin vielä silloin, kun kotipaikkakunnalla ei tehty omaa paikallislehteä. Maakuntalehdet ja aluelehdet laativat...

Rauha

Rauha


Rauha

Istun terassillani riipputuolissa. Katos antaa armahtavan varjon polttavassa helteessä. Istun silmät kiinni kuunnellen vienoja tuulikelloja, jotka helisevät tuulessa. Hetkeksi tavoitan sen lapsuuteni huolettomuuden, joka oli silloin se tavallinen mielentila. On kesä, hyppelen maantieltä kotiini...

Hiljaiset kädet

Hiljaiset kädet


Hiljaiset kädet

Miten noista käsistä onkaan tulleet noin pienet ja hennot. Ne lepäävät peitteellä liikkumattomina, kuin sanoen, että kaikki on nyt tehty. Vuosikymmenten askareet, monenlaiset päivät ovat liukuneet ohitse ihan kuin huomaamattomasti. Usein olen katsellut vanhusten käsiä ennenkin ja miettinyt...