Blogit
Pylväs kaatuneiden muistoksi

Pylväs kaatuneiden muistoksi

Suomen sisällissota on ollut esillä tiedotusvälineissä usein tänä vuonna, koska tapahtumasta on tullut kuluneeksi sata vuotta. Vuonna 1918 käytiin valkoisten eli hallituksen ja punaisten eli vallankumouksellisten välillä sota, joka päättyi valkoisten voittoon. Tässä sodassa ja sen jälkiselvittelyissä kuoli kaikkiaan 36 000 suomalaista.

Valkoisen osapuolen kaatuneet pyrittiin hautaamaan kotiseudulle. Yhdeksän haapajärvistä valkoista sotilasta kuoli tämän sodan seurauksena ja heidät haudattiin Haapajärven kirkkomaahan. Rauhan aikana oli aika muistaa kaatuneita, joten myös haapajärviset päättivät hankkia muistomerkin.
Muistomerkin hankkimista varten oli toimikunta, joka sai Haapajärven kunnalta 5000 markan avustuksen vuonna 1921. Kirkkomaalla paljastettiin mahdollisesti 16. toukokuuta 1922 Ilmari Wirkkalan suunnittelema muistopylväs, jossa ovat vuonna 1918 kaatuneiden haapajärvisten nimet ja myös heimosodassa tammikuussa 1922 kaatuneen haapajärvisen vapaaehtoisen nimi. Pylväässä on myös Pohjois-Pohjanmaan vaakuna.
Muistomerkin paljastustilaisuudessa otettiin valokuva, jolloin suojeluskuntalaiset olivat sotilaallisesti järjestäytyneinä kuvaajan edessä ja aukion toisella puolella. Heidän lisäkseen paikalla oli paljon yleisöä. Haapajärven seurakunnan kappalainen Jaakko Seppänen piti puheen tässä tilaisuudessa.

Kun Suomessa järjestettiin vuoden 1918 tapahtumien muistojuhlia 1920- ja 1930-luvuilla, voittajan näkökulma oli vahvasti esillä. Yleensä silloin puhuttiin vuoden 1918 sodasta vapaussotana. Toukokuun 16. päivä oli juhlapäivä siksi, että valkoisten joukkojen voitonparaati järjestettiin Helsingissä 16. toukokuuta 1918.
Suojeluskuntajärjestö, valkoiset sotaveteraanit ja myös Lotta-järjestö olivat paikalla, kun Helsingissä juhlittiin esimerkiksi 16. toukokuuta 1938. Tämä päivä oli myös puolustusvoimien lippujuhla. Siksi myös puolustusvoimien joukkoja oli paikalla, kun pääkaupungissa vietettiin vuoden 1918 sodan muistojuhlaa.

Perinteet kuitenkin muuttuvat. Suomi joutui Neuvostoliiton hyökkäyksen kohteeksi toisen maailmansodan alussa vuonna 1939, mutta maa säilytti itsenäisyyden talvisodassa. Ylipäällikkö, sotamarsalkka Mannerheim määräsi vuonna 1940, että juhlallisuuksia ei enää järjestetä 16. toukokuuta. Kansallista yksimielisyyttä täytyi korostaa uudessa tilanteessa. Myöhemmin päätettiin, että puolustusvoimien lippujuhla on 4. kesäkuuta. Tämä päivä on Mannerheimin syntymäpäivä.

Kirjoita kommentti

Lisää luettavaa

Itä-Pohjanmaata tehtiin Haapajärvellä

Itä-Pohjanmaata tehtiin Haapajärvellä


Itä-Pohjanmaata tehtiin Haapajärvellä

Lukutaito lisääntyi Suomessa sen jälkeen, kun oppivelvollisuuslaki tuli voimaan vuonna 1921. Lukutaitoisten haapajärvisten täytyi tyytyä tietenkin muualla Suomessa tehtyihin sanomalehtiin vielä silloin, kun kotipaikkakunnalla ei tehty omaa paikallislehteä. Maakuntalehdet ja aluelehdet laativat...

Rauha

Rauha


Rauha

Istun terassillani riipputuolissa. Katos antaa armahtavan varjon polttavassa helteessä. Istun silmät kiinni kuunnellen vienoja tuulikelloja, jotka helisevät tuulessa. Hetkeksi tavoitan sen lapsuuteni huolettomuuden, joka oli silloin se tavallinen mielentila. On kesä, hyppelen maantieltä kotiini...

Hiljaiset kädet

Hiljaiset kädet


Hiljaiset kädet

Miten noista käsistä onkaan tulleet noin pienet ja hennot. Ne lepäävät peitteellä liikkumattomina, kuin sanoen, että kaikki on nyt tehty. Vuosikymmenten askareet, monenlaiset päivät ovat liukuneet ohitse ihan kuin huomaamattomasti. Usein olen katsellut vanhusten käsiä ennenkin ja miettinyt...